Pienten ihmisten villatakit

Jo jonkin aikaa olen miettinyt tekeväni kumpaisellekin lapsenlapselleni ensi talveksi villatakit ja pääsiäislomallahan oli hyvä aika aloittaa. Ensin kurvailin Lankamaailmaan hakemaan sopivia lankoja ja päädyin ostamaan kummankin takkeihin Viking Garnin Sportsraggia. Langassa oli hyvä värivalikoima ja lisäksi se tuntui mukavan pehmeältä käteen, joten ehkä se ei kutita.

Pikkumiehen villatakin lankoina toimii vihreä (533), luonnonvalkoinen (502) ja harmaa (513). Jostain kumman syystä koriin päätyi myös muutamat puikot, päätin ottaa kokeiluun KnitPron Cubicin pyöröpuikot jotka ovatkin aivan loistavat! Matkaan tarttui myös KnitPron Symfonie sukkapuikot sekä hupsista hei, aiemmin himoitsemani ChiaoGoon pyöröpuikot.

Pikkumies täytti nyt kesällä vuoden ja onneksi olin keväällä aloittaessani päättänyt tehdä villatakista hieman reiluhkon seuraavaa talvea ajatellen, sillä kappas. Projekti hieman venähti ja takki valmistuikin vasta nyt pukinkonttiin laitettavaksi. Onneksi pikkumies on hyvin hitakainen kasvamaan, joten luulenpa että takki toimii vielä ensi talvenakin.

Loin aloitukseen 122 silmukkaa ja kudoin 10 kerrosta 2o, 1n-joustinta jättäen etuosaan steekkauskohdan eli kaksi nurjaa silmukkaa. Joustimen jälkeen kavensin pari silmukkaa, sillä halusin saada miettimäni kuvioinnin osumaan symmetrisesti kummastakin reunastaan.

Kuvio on neljällä jaollinen

Kuvioinnin jälkeen kudoin pelkällä vihreällä niin, että takkiosa oli kaikkineen n. 23 senttiä pitkä. Koko matkan tein edessä kaksi nurjaa silmukkaa steekkausta varten. Hihojen aloitussilmukkamäärä oli 30 ja tein jälleen 10 kerrosta joustinta. Joustimen jälkeen tein ekat lisäykset langannostojen avulla ja jatkoin lisäyksiä joka kymmenennellä kerroksella kunnes hihassa oli 42 silmukkaa.

Vartalon ja hihojen valmistuttua oli aika siirtää kaikki samalle pyöröpuikolle, eli siirsin hihan alaosasta kaikkiaan kuusi silmukkaa, samoin vartalo-osan kainalon kohdalta, apulangalle ja siirsin hihan pyöröpuikolle. Kudoin seuraavan kainalon kohdalle, siirsin jälleen 6 silmukkaa apulangalle sekä hihan alaosasta että vartalo-osan kainalosta ja jatkoin kutomista.

Nyt koko työssä oli kaikkineen 180 oikeaa +2 nurjaa silmukkaa. Kaarrokkeen kuvio on kahdeksalla jaollinen, joten kudoin vielä pari kerrosta pelkällä pohjavärillä ja kavensin samalla tasaisin välimatkoin pois 4 silmukkaa 180->176. Ihastuin suunnattoman paljon Loki-villapuseron kaarrokkeeseen, mutta netistä löytämäni neulekaavio oli hieman turhan korkea pieneen villatakkiin, joten muokkailin siitä muutaman kerroksen pois ja samalla lisäsin vielä toisen ”ristirivin” yläosaan.

Kaarrokeosan valmistuttua kudoin muutaman kerroksen 2o, 1n-joustinta ja toisin kuin aiemmilla kerroilla päättelin silmukat normaalisti mutta löysemmin kuin yleensä. Tämän jälkeen otin ja asettelin villatakin odottamaan, sillä päätin aloittaa myös pikkuneidin villatakin.

Pikkuneidin, nyt ekaluokkalaisen, villatakin lankojen numeroita en tietenkään muistanut merkkailla ylös mihinkään, mutta luulenpa pohjavärin olleen 177. Malli on kirjan Islantilaisia neuleita Kria, isonsin kokoa lapselle sopivaksi ja tein aloitukseen 150 silmukkaa. Kudoin kymmenen kerrosta 2o, 2n-joustinta jonka jälkeen lähdin kutomaan mallikaavion mukaan alareunan kuviontia jonka jälkeen tein pelkällä pohjavärillä aina yläosan kuviointiin asti.

Hihojen aloitukseen loin 36 silmukkaa ja tein jälleen ohjeen mukaan kuvioinnit hihansuihin joustimen jälkeen. Lopuksi yhdistin osat ja tein kaarrokkeen ohjeen mukaan isommalla silmukkamäärällä. Kauluksen resoriksi valikoitui helmineule, jonka ohjeen kaivoin muistaakseni Novitan sivuilta.

Takin valmistuttua tulikin mieleen miljoona muuta juttua mitä piti tehdä ja niinpä neidinkin takki jäi odottamaan aikoja parempia ja vetoketjua. Ja kas. Nyt sain viimein aikaiseksi ja sain kuin sainkin steekkattua kummatkin kuntoon.

Aivan yhtä hurjaltahan se takkien aukileikkaaminen siksakkien jälkeen tuntui kuin aiemmillakin kerroilla, mutta niin vaan homma sujui ja villatakit päätyivät joulupukin lahjojen joukkoon.

Advertisement

Nilkkasukkia

Mahdottomaksi on touhu mennyt näiden lankakerän loppujen kanssa ja mahdottomaksi se on mennyt myös näiden Marimekko-sukkien kanssa. Sen verran monet näitä on nyt tullut tehtyä, että hupsista hei, kaavio alkaa olla syöpyneenä muistiin. Niinpä tänäänkin tuli linja-automatkalla kudottua toinen sukka kärkikavennuksia lukuunottamatta valmiiksi, toisen parin olinkin saanut jo aamusella pääteltyä.

Oma käsialanihan on tätä nykyä jokseenkin kireää, joten turha edes kuvitella että voisin tehdä sääriosia sukkiin 48 silmukalla. Jalkaterässä tuo silmukkamäärä usein toimii, joten nämä nilkkurit onkin nyt tehty kokonaan DIYbyAnnin ruutukaaviolla.

Pitkävartisempia sukkia varten olen jo aiemmin tehnyt 56 silmukan ruutukaavion lisäämällä sukkiin yhdet kirjaimet joka kerrokselle. Niissä teen useimmiten myös kärkiosan 56 silmukalla, sillä jotenkin tuntuu että ne passaavat paremmin etenkin jos välissä tahtoo pitää sukkaa.

Tänä jouluna taidan miinoittaa kaikkien lasteni joulupaketit Marimekoilla, johan sellaiset päätyi miniälle ja pojalle häälahjaksikin…

Kuplasukat

7-veljestä langasta

Silmiini osui Kodinkuvalehden kuva ja pakkohan se artikkelikin oli lukaista, kuvassa näkynyt neule kun oli omaan silmään hauskan näköinen. Neule oli tehty avoimena neuleena, mutta kotvan kuuklailin ja kappas, onhan samalla neuleella tehnyt monet myös sukkia. Ei kun testaamaan!

Kuplaneule on jaollinen neljällä ja ensin olin aikeissa kutoa sukan varren 56 silmukalla, mutta muutaman kuplakerroksen tehtyäni totesin että kyseinen neule on paljon periksiantavampaa kuin tavallinen neule. Purin pois ja teinkin nämä 52 silmukalla ja edelleen näiden varsi on varmasti hyvän kokoinen reilupohkeisemmallekin.

Kuplaneuleen idea on seuraava; kudotaan ihan perusneuletta vähintään 3 kerrosta, itse kudoin viisi, jonka jälkeen on vuorossa silmukoiden ”tiputtelukerros”. Tiputtelukerroksella kudotaan 3 silmukkaa jonka jälkeen pujotetaan puikon kärki neljännen silmukan ensimmäisen kerroksen silmukkaan ja kudotaan silmukka siitä. Tämän jälkeen vasemmalla oleva silmukka, se ekasta kerroksesta kudottu, pudotetaan pois.

Silmukka purkaa sinne ekalle kerrokselle asti, jolloin muodostuu ”kupla”. Jatketaan koko kerros samalla kaavalla jonka jälkeen jatketaan ihan tavallisesti kutomista valitun kerrosmäärän ajan. Itse päätin tehdä sukan varren kahdella värillä joten värinvaihto tapahtui juuri tällä tiputtelukerroksella. Jälleen viisi kerrosta tiputtelukerrokseen käytetyllä värillä, langanvaihto ja tiputtelukerros.

Ainoa missä sai olla tarkkana oli tiputtelukerroksen silmukoiden kohta. Kun ekalla tiputtelukerralla tiputin ensimmäisenä neljännen silmukan, niin toisella tiputtelukerroksella aloitinkin tiputtelut toisesta silmukasta jolloin kuplien keskiosat osuivat aina lomittain.

Näihin voisi hyvin käyttää myös ohuempiakin lankoja, itse tein 7-veljestä langasta joka tuntui ehkä hieman liian paksulta varsiosaan. Toisaalta, onpa ainakin superlämpimät varret. Nämä olivat todella nopeat ja helpot tehdä, suosittelen kokeilemaan!

Lakupekat

Aloitukseen tein valkoisella 64 silmukkaa 7-veljestä langalla ja kudoin 10 kerrosta 2o, 2n-joustinta. Kudoin vielä yhden kerroksen aina-oikein valkoisella ja vaihdoin langan punaiseen. Punaisella kudoin kaaviosta poiketen 2 kerrosta oikeaa ja lähdin sen jälkeen tekemään lakupalikkakuviota mustalla ja valkoisella langalla varren yläosaan.

Lakupalikkakuvion jälkeenkin tein kaksi kerrosta punaisella, jonka jälkeen aloitin mustavalkoisen palkkikuvioinnin kutomalla vuoroin kaksi valkoista ja kaksi mustaa silmukkaa. Palkkien korkeutta voi itse säädellä, mallisukissa niiden korkeus on 8 kerrosta.

Palkkien jälkeen kudoin 4 kerrosta valkoisella, jonka jälkeen aloitetin lakupekkakuvioinnin. Lakupekkojen suut jätin kutomatta, ne silmukoin punaisella sukkien valmistuttua. Kuvio on 16 silmukalla jaollinen, lakupekkaan menee 15 silmukkaa ja jokaisen lakupekan väliin jää yksi valkoinen silmukka.

Kuvion valmistuttua kudoin 6 kerrosta valkoisella kaventaen samalla joka kolmannella kerroksella takaa pois 2 silmukkaa (yhteensä 4) ja lähdin tekemään uudelleen kaavion kerroksia 7-11 ylhäältä alas, tosin niin että mustille palkeille tuli korkeutta jälleen se 8 kerrosta.

Punaisen raidan jälkeen tein vielä kerroksen pelkällä valkoisella niin, että lähdin siitä tekemään kantalappua. Kantalapun ja sen kavennusten valmistuttua lähdin kutomaan uudelleen kaavion kerroksia 2-11 tehden samalla kiilakavennuksia kantapäässä. Kantapään kavennuksia jatkoin niin kauan, että lopullinen silmukkamäärä oli 56.

Mustien palkkien korkeudeksi tuli jälleen 8 kerrosta ja jalkapöydän päälle tein vielä kuvioinnin kaavion riveiltä 2-6. Ennen kärkikavennuksia tein vielä kaavion kerrokset 7-11 ylhäältä alas ja palkeille korkeutta 8 kerrosta. Kärkeen tuli sädekavennus ja viimeiseksi silmukoin vielä hahmoille suut paikoilleen.

Liverpool fanisukat

Vielä kostutusta ja muotoilua odottamassa

Mies on intohimoinen Liverpoolin fani ja jo pitkään tuo on vinkkaillut aika-ajoin, että olisipa hienoa saada kyseisen joukkueen logolla olevat villasukat. Toki saattaa olla sikamaisen törkeää muokkailla logoa mieleisekseen, mutta kun. Tottakai tämä halusi laittaa roihut kummallekin puolelle lintua, joten. Knitbird auki ja piirtämään.

Päädyin kerrankin tekemään ihan perinteistä 2o, 2n-joustinta, joten aloitin 64 silmukalla. Kudoin joustinta 10 kerrosta, jonka jälkeen kudoin yhden kerroksen pohjavärillä ottaen samalla valkoisella langalla tikapuusilmukat. Kaavion loppupäässä kavensin takaa keskeltä 4 silmukkaa pois.

Kantalapun tein 27 silmukalla ja kiilakavennuksia niin kauan, että silmukoita oli jäljellä kaikkiaan 56. Loppu olikin sitten peruskauraa, eli kärkeen tein sädekavennuksen kun kärkiosan mitta oli n. 5,5 cm lopullisesta pituudesta vajaa.

Lankana näissäkin 7-veljestä langat, punainen värinro 549, valkoinen 011.

Sakemannit II

Nämä sakemannit valmistui jo kotvanen sitten, mutta unohdin näiden bloggauksen. No, täältä tulee. Sukat on seiskaveikasta ja ne on toteutettu tikapuutekniikalla, näihin tein tassut taakse ja muokkailin hieman vielä koiran kasvoja enemmän mieleisekseni.

Koirat on peilikuvina joten neulekaavioitakin tein kaksi ja tässä ne olisi.

Sakemannit

Tarkkasilmäisemmät huomaakin, että vasemmassa sukassa on pientä eroa koiran kasvoissa

Aloitukseen loin 60 silmukkaa ja tein niillä valepalmikkojoustinta pätkän. Lisäsin joustimen jälkeen 4 silmukkaa ja otin mukaan mustan langan tehden sillä tikapuusilmukat joka neljännen silmukan jälkeen. Varsien kuvioinnit tuli sukkiin peilikuvina, joten lähdin kutomaan neulekaavioiden mukaisia kuvioita varsiin.

Kuviointien valmistuttua kavensin pois 4 silmukkaa samalla kun päättelin tikapuulangan pois. Tein muutaman kerroksen valepalmikkoa nilkkaan ja kavensin sen jälkeen jälleen 4 silmukkaa pois.

Loppuosa sukasta syntyikin sitten ihan sillä peruskaavalla. Näistä tuli itseasiassa varsin kauniit omaan silmään, mutta toteanpa silti että koko takaosassa kulkevat tikapuut ei jotenkin tunnu itsestä nyt kivoilta. Niinpä puikoille on lähdössä sakemanni kakkoset, joihin tulee hieman muokkailua.

Kiukkupöllöperhe

Tänään taisi valmistua jo kymmenes pari kiukkupöllöistä. Nämä vain on niin mukavia ”ajatusnarikkaan”-kudottavia, ettei mitään rajaa. Josko vielä yhdet puikoille, sitten voisikin pitää taukoa näistä kavereista.

Neulekaavion näihin löydät täältä.

Sulosoinnut eli miten korjata virheensä

Ja näin pääsemme muokkaamaan aikaisempia mokiamme. Eli niin. Pikkupianistit pääsi uudelleen puikoille, mutta vain varren yläosastaan. Alunperinhän näissä meni nuotit nurinpäin, joten mikäs, ei kun uusiksi varsien yläosat. Yllättäen en tietenkään saanut alkuunkaan samantien aikaiseksi, vaan päätin antaa sukkien lojua aikansa laatikossa (lue unohdin ne) ja kaivoin ne viimeinkin eilen sieltä esiin kääntääkseni nuotit oikein päin.

Koska aiemmat nuotit oli tehty 64 silmukalla ja tällä kertaa olinkin *hups* piirtänyt nuottien kaavion 60 silmukalle, niin hiemanhan siinä oli sitten säätöä. Säätö on aina säätöä eikä tuo nyt niin kummoinen homma ollut.

Katkaisin sukan varren juuri tämän kaaviossa näkyvän nuottialueen alapuolelta ja lähdin kutomaan kuviointia oikein päin vartta ylös, ensin tosin kavensin valkoisella alueella pois 4 silmukkaa. Näissä sukissa se toimi ihan hyvin, sillä varsi oli aika reilu itselleni.

Joustimeksi tein hieman pidemmän pätkän valepalmikkoa ja päättelin sukat islantilaisella päättelyllä. Siihen löysin mainion ohjeen Piiamarialta. Nyt on nuotit oikein päin ja sukat käytössä.

Unikot

Pinkit 60 silmukalla, siniset 56 silmukalla

Pitkällisen ”opettele nyt se tikapuutekniikka”-hokemisen ja todella monesti toistetun ”no en tod”-vastauksen jälkeen kävi kuin kävikin niin, että päädyin sen opettelemaan. Itse asiassa, sehän on aivan sairaan helppo sen jälkeen kun hoksaa miten se tehdään. Opettelupäätöstä helpotti osaltaan sekin, että katsoin videon jossa tikapuusilmukat kudotaan oikein, joten saman kaavan mukaan tein itsekin.

Koska tikapuutekniikka olikin helppo, niin arvaahan sen. Unikoita alkoi pukata liki liukuhihnalta. DIYPROJECTS_FINNISH-blogista löytyi mainio kaavio kuvioon ja sen mukaan kudoinkin parit sukat, ensimmäiset 3,5 puikoilla ja toiset 4 puikoilla. Tämä taas johtui siitä, että oma käsialani on jokseenkin tiukahko, joten 3,5 puikoilla tuli aika napakka varsi.

4 puikoilla taas silmukat ei asettuneet mielestäni alkuunkaan nätisti ja jotenkin siinä vaiheessa alkoi jo sukan takaosan omaan silmään ”kummallinen” ulkonäkökin häiritä, joten päädyin piirtämään blogista ottamani ohjeen Knitbirdiin ja lisäämään siihen neljä silmukkaa ja sitä kautta hieman lisää kuviointia. Näin varren silmukkamäärä nousi 60 silmukkaan ja omaan silmään takaosasta tuli tasapainosemman näköinen. Samalla pystyin palaamaan takaisin 3,5 puikkoihin.

Siniset sukat oli ensimmäiset jotka tein ja ne tein 56 silmukan ohjeella, pinkeissä käytin 60 silmukan kaaviota. Pinkeissä sukissa kavensin ennen kantalappua pois 4 silmukkaa ja tein kantalapun tavalliseen tapaani. Kärjen kudoin 56 silmukalla sinisissä sukissa, pinkeissä tein kiilakavennuksia niin kauan, että silmukkamäärä oli 48 koska sukat tuli sippoiselle neidille.

Mukavat tehdä ja kuten sanoin, tikapuutekniikkakin osoittautui vallan helpoksi.