Pitkät pitsit

Ainoat tänä kesänä syntyneet sukat on tässä, nämä siis menossa lahjaksi joten ihan liian isot omaan kinttuun. Malli on Novitalta, hieman jälleen muokkailin koska tein paljon pidemmät kuin ohjeessa oli. Käytännössä tein nämä ihan samalla kaavalla kuin aiemmin tekemäni Kartanot.

Näistä tuli kokoa 39, varrella on pituutta reilut 45 senttiä. Lankana näissä on valkoinen seiskaveikka ja puikot on 3,5 mm koivupuikot. Alkuun tein jälleen nauhakujan ja koska nämä ylettyvät helposti polvitaipeen yli päätin laittaa joustinpitsiä yläosaan.

Toivottavasti ovat saajalle mieluisat.

Advertisement

Keijukaisia, keijukaisia!

Ikävästi tuo loman loppuminen on häirinnyt kutomisia ja tämän viikon joutilaat ajat onkin mennyt Keijukaisia lopetellessa. Nyt on kaksi paria täysin valmiina, oikealla olevat ei ole vielä päässeet viimeistelyyn ja erohan on aika iso verrattuna jo höyrytettyihin ja blokin päällä kuivuneisiin.

Lankamäärät vähän jännitti, tuota vaaleansinistä kun ei enää näkynyt missään kun näitä aloitin joten sitä oli tasan tarkkaan yksi kerä (100g) ja lankamääräksi ohje ilmoitti 106g parille. Sitkeänä sissinä päätin silti koettaa onneani ja johan sitä olikin! Sukkaparin yhteispainoksi tuli 92g, eli hilkulta piti!

Tummempaa Nallea kaupoissa vielä näkyikin, mutta sitä ei silti osunut matkaan kuin yksi kerä ja kappas, koska satuin vieläpä aloittamaan sillä päädyinkin tekemään varren lyhyempänä kuin ohje olisi ollut. Tummempiin meni lankaa tarkalleen 86g joten hallelujaa ja amen, ei tarvinnut edes lähteä lisälankaostoksille.

Vielä olisi luonnonvaaleiden toinen pari tähteellä, varsi ja kantapää on jo valmiina ja nyt touhuan kärjen parissa. Ensi viikolla alkaa jälleen oma pää sauhuta mallien parissa, siihen asti pyhitän aikani näille.

Keijukaiset 2

Tällä lomalla on tullut todellakin rentouduttua. Ruoka on ottanut oman aikansa, sämpylöitäkin tullut leivottua liki päivittäin ja toki normaalielämään kuuluu erinäinen määrä juoksentelua sinne ja tänne. Ihmeellisiä kohteita pirtissä tullut raivattua ja merkillisiä asioita tutkittua.

Mutta niin. Kaiken sen ajan, minkä olen muilta touhuilta ehtinyt, olenkin sitten käyttänyt näihin. Yhtä ainoaa omaa sukkamallia en ole suunnitellut, yhtä ainoaa ajatusta en ole antanut huonolle omatunnolle siitä, etten järjestä miljoonaa ja tuhatta arkijuttua pois, vaan oikeasti.

Olen nauttinut kaikista niistä hetkistä jotka olen ehtinyt. Istunut, tuijotellut erinäisen määrän huippuhyviä dokkareita ja kutonut. Minähän kuulun niihin, jotka eivät kykene katsomaan telkkaria ilman kutimia. Ja niin. Ilmanko näitä on nyt kolmet. Odottamassa jalkateräosia. Jotka ilmestynee sunnuntaina.

Mutta on ne kauniit. Ja sievät. Ja upeat. Kiitos KeijukainenKAL!

Keijukaiset

Niin paljon lankoja, niin vähän puikkoja!

Vaihteeksi jotain muuta kuin itse pohdittua. Facebookissa alkoi KeijukainenKAL ja siihenhän sitä tuli sitten osallistuttua. Nyt on tosin se ongelma, että ohjepätkä ilmestyy joka toinen päivä ja kun ekan pätkän saa tehtyä pitää malttaa odotella.

Ja se odotteleminenhan ei ole ihan vahvimpia puoliani joten niin. Nyt aloitan tiukat kaivelut puikkovarastojeni osalta, 3,5mm koivupuikkoja on kyllä paritkin näiden lisäksi, mutta ne on ikävästi keskeneräisissä töissä kiinni joten ehkäpä joudun pitkästä aikaa tyytymään metallipuikkoihin. Hmmmm….

Jaan nyt kuvia näistä omista Keijukaisistani sitä mukaa kun ne valmistuvat, koettakaa kestää. Ohjetta näihin en jaa, sillä se on Langan Rytmin/Sari Suvannon ohje ja löytyy ainakin toistaiseksi Facesta. Tämä siis vinkkinä jos iskee fiilis, että tahdot tähän osallistua.

Näitä KAL-systeemeitä olen tuuminut itsekin muutamaan otteeseen. Tekisi mieli suunnitella joku sukkamalli samalla tyylillä kuin nämä aina on, eli paukauttaa pätkä kerrallaan blogiin tehtäväksi. Olisiko siinä ideaa?