Strömsö-neule pikkuneidille

Pakkohan se oli sitten tätäkin kokeilla, kun kerran osui passelisti sopiva väri silmään lankoja pelmatessa. Tämä menee pikkuneidin lahjapakettiin jouluksi. Ohjeen otin, tietysti, netistä eli täältä. Lankana puserossa on Novitan Muumitalo.

Pikkuneiti on pitkänhuiskea 6-vuotias, eikä lankakaan ollut ihan sitä mitä ohjeessa sanottiin, joten hetki siinä meni miettiessä, että mikähän koko mahtaisi olla passeli. Päädyin tekemään 8-vuotiaan ohjeella, sen verran ohjetta muokkasin että jätin hihat himppasen lyhyemmiksi kuin ohjeessa oli.

Pakko se on todeta, ohdake-kuvio oli jotenkin mukavampi kutoa kuin tämä, mutta makuasioitahan nämäkin ovat. Kaunis siitä kieltämättä tuli.

Kaarrokevillapusero

Lokakuu on mennyt erinäisiä kudontatöitä tehden, lähinnä sukkia tyyliin ”mallaapa tämä miesten kooksi”. Bloggaillut en niistä ole, mutta tästä on ihan pakko blogata.

Kuvissa on elämäni ensimmäinen itse tekemäni neulepusero. Ohje on yhdistelmä Rauman pitsineule-paidasta ja Novitan Ohdake-paidasta. Jo ennen syyslomaa mietin, että nyt voisi olla aika kokeilla luontuisiko neulepaidan tekeminen ja aikani ohjeita tutkittuani keräsin rohkeuteni ja tilasin mieleiseni langat.

Lankoina puserossa on Dropsin Karisma, väreinä kolibri ja valkoinen. Langat saapui passelisti reilu viikko sitten tiistaina, kun edessä oli parin tunnin junassa istuminen, Kudoin puseron M-koossa, vaikka olenkin S-kokoa, sillä käyttämäni lanka ei ollut suoraan ohjeeseen passeli. Hihojen ja helman pituuttahan oli helppo säätää kutoessa, hihojen pituus taas on S-koon mukaan tehty.

Ohdake-neulekaavion käänsin kutoessa toisin päin, sillä pusero on neulottu alhaalta ylös. Kaavion silmukan lisäyskohdissa kavensin aina silmukoita pois. Kaula-aukkoon tein pidemmän pätkän joustinta ja päättelin löysästi, jonka jälkeen taitoin sen kaksinkerroin ja ompelin nurjalle puolelle kiinni.

Kun olin saanut kainalosaumat ommeltua ja langat pääteltyä viimeistelin puseron liottamalla sitä kymmenisen minuuttia kädenlämpöisessä vedessä, johon lorautin pari ruokalusikallista pyykkietikkaa. Pusero kuivui tason päällä sen jälkeen kun olin pursitellut isoimmat vedet pois pyyhkeen sisällä.

Aivan mielettömän kiva kudottava ja aivan mahdottoman ihana omaan silmään! Nyt tekeillä tyttärentyttärelle Strömsö-pusero, katsotaan mitä siitä tulee kun lanka ei taaskaan ole ihan juuri se mitä pitäisi…