Langoista

Lukaisin tuossa päivänä eräänä bloggausta langoista kirjoneuletöissä. Kyseinen bloggaaja mietti sitä, onko ”markettilankojen” käyttö häpeä vaiko ei. Tätä samaa olen kuullut monen käsitöitä harrastavan työkaverinkin miettivän. Että jos kuitenkin pitäisi tilata ihan sitä kunnon lankaa tai mennä jonnekin kunnon lankoja myyvään liikkeeseen.

Itse en ole moisia oikeastaan koskaan miettinyt ennen kuin nyt kun innostuin tekemään villapuseroita. Niin. Voiko villapuseron tai -takin tehdä niistä ”markettilangoista”. Aika hassua. Kun sanoo ”markettilanka”, niin jotenkin siinä on häpeällinen kalskahdus mukana vaikka minusta markettilangat on pääosin varsin hyviä lankoja peruskäyttöön.

Villapusero-ohjeita tutkaillessani päädyin myös tutkailemaan annettuja lankasuosituksia ja siis apua. Pelkät langat villapuseroon olisi maksaneet hyvinkin sen 100 euroa ja niitä olisi joutunut jopa odottamaan pitkien toimitusaikojen takia. Hätäiselle ihmisellehän moinen ei käy alkuunkaan, kuten ei lankojen hintakaan.

Päädyinkin kokeilemaan Dropsin Karismaa, joka osoittautui vallan hyväksi päällineulelangaksi (moni lanka kutittaa omaa ihoani todella herkästi) ja villatakkiin kokeilinkin sitten Dropsin Limaa. Voin kertoa, että olen ollut järin tyytyväinen näihin lankavalintoihini. Yhden puseron lankojen hinnaksi on tullut parhaimmillaankin noin 30 euroa, joten puhutaan aivan eri hinnoista kuin lankakauppojen hinnat on.

Toki tiedän, että monet lankakaupan langat on hintansa väärti, ja sitä en lähdekään kieltämään, mutta itselleni jokainen kudottu vaate on käyttövaate jonka en ole ajatellutkaan kestävän ikuisesti. Jossain kohtaa aion tosin tilata itselleni villatakkiin jotkut kalliimmatkin langat ja sen takin oletan sitten kestävänkin maailman tappiin.

7-veljestä on ollut aina luottolankani kun sukkia olen tehnyt. Sukat kestää hyvin käytössä ja konepesukin käy nyppyyntymättä ja kulumatta. Yhtäkään sukkapariani en ole vielä saanut puhki asti käytettyä, tosin poikani on tässäkin onnistunut mutta aikaa siihenkin meni.

Myönnettäköön, kun keräkoko muuttui niin itseä se hieman riipaisi mutta edelleen, uskollisesti hain marketin hyllystä seiskaveikkaa uusiin sukkiin. Tässä kohtaa joudun tosin toteamaan, että nyt on hieman harkinnan alla jatko kyseisen merkin kanssa sillä mielestäni laatu on tullut alas kuin lehmän häntä viimeisen vuoden-puolentoista aikana.

Sekalainen seurakunta

Ihan aina seiskaveikalta ei ole löytynyt juuri sitä itselle mieleistä väriäkään, joten muutamaan kertaan on tullut tilattua lankoja netin kautta sukkiin. Nämä pöllöperhesukat on tehty mm niillä tilatuilla langoilla. Ylärivin pöllöt on seiskaveikkaa, vihreät Kaupunkilangan Kivijalkaa, lilat pöllöt on TeeTeePallasta ja turkoosit jälleen seiskaa.

Eilen tilasin jälleen lankoja sukkiin, sillä jotenkin on mitta aika täynnä löyhäkierteisiä ja yllättävän paljon heinän ruokoja sisältäviä seiskoja. Ennen tilausta päädyin tosin ostamaan muutaman kerän Kehrän Lauria, siitä kun olen kerran aiemmin kutonut yhdet sukat ja silloin lanka oli mielestäni ihan kohtuullista. Eilen ostetut kerätpä ei olleetkaan.

Sormieni iho on kohtuu tottunut kutomiseen joten langat ei ihoon juurikaan vaikuta mutta toisin kävi tällä kertaa. Ensinnäkin lanka oli kutoessa ihan älyttömän karheaa. Minkäänlaista luistoa puikoilla ei ollut, oli kuin olisi kivirekeä yrittänyt kiskoa. Pahinta oli kuitenkin ehkä se, että sormien iho alkoi kipeytyä. Sitkeänä sissinä sain silti aikaiseksi kaksi sukan vartta ja terätkin teen samalla langalla kunhan iho ehtii hieman toeta koettelemuksestaan.

Tuleviin sukkiin tilasin sitten useamman kerän Kaupunkilangan Kivijalkaa, se kun oli edellisellä kerralla todella mukavaa kudottavaa. Katsotaan, mitä puikoilta ensi viikolla putoaa kunhan langat saapuvat.

Ps. mitäpä itse olet mieltä langoista?

Advertisement

Ristinsä kullakin

Tai ehkä näiden nimi pitäisi olla lumikiteet? Neilikat? Omaan silmään kuvio tuo mieleen ristin, joten nimi sen mukaan eikä siinä vielä kaikki. Aina välillä tulee kudottua malleja jotka tuntuu olevan älyttömän helppoja, simppeleitä ja suorastaan liukuu puikoilla.

No, nämä ei todellakaan kuulu niihin malleihin. Päinvastoin. Oikeastaan vasta kantapään jälkeen kutominen alkoi tuntua edes jotenkin sujuvalta, siihen asti oli kyllä aikamoista tervanjuontia. Oli miten oli, ohjeen nyt kuitenkin jaan.

Lankana seiskaveikka, puikkoina joustimessa 3,5 mm koivupuikot, kuvioalueella 4 mm vastaavat. Lankaa sukkiin meni yhteensä n. 150g, mustaa 50g ja pionia 100g.

Alkuun loin 63 silmukkaa, sillä ruudukkoresorissa silmukkaluvun pitää olla jaollinen kolmella. Ruudukkoresori itsessään on hyvin helppo tehdä sillä vaiheita on vain kaksi:

  1. Kerrokset 1–2: Neulo 2 o, 1 n.
  2. Kerrokset 3–4: Neulo kaikki silmukat nurin.

Ruudukkoresoria voi kukin tehdä haluamansa mitan, neljä kerrosta luo aina yhden ruudukkorivin. Saatuani joustimen omaan silmään hyvälle mitalle kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa ja samalla lisäsin yhden silmukan. Otin mukaan myös pohjalangan viimeisellä puikolla ja sen jälkeen lähdin kutomaan mallikaavion mukaan.

Puikkojako punaisella

Tällä kertaa päädyin kokeilemaan palkitusta kumpaankin sivuun, se on mielestäni helppo keino saada kuvionti näyttämään kauttaaltaan tasaiselta ja samalla palkkialue toimii tarvittaessa kavennusalueena.

Olisiko sittenkin se neilikka?

Kun olin kutonut vartta n. 17cm (10 ruutupalkkikerroksen verran) tein ensimmäiset kavennukset kumpaankin sivuun kutomalla pinkillä palkilla 2 silmukkaa yhteen kummassakin sivussa. Hieman myöhemmin tein vielä toiset kavennukset kutomalla kummankin sivun palkkialueelta jäljelle jääneet pinkit yhteen mustien silmukoiden kanssa niin, että vain mustat silmukat jäi sivuihin.

Ensimmäisen kavennuskerroksen jälkeen pätkä kuviointia normisti, silmukoita 62
Ja toiset kavennukset, puikoilla 58 silmukkaa

Kudoin vielä pätkän kuvioneuletta jonka jälkeen aloitin kantalapun tekemisen. Kantalapun, kuten kantapään muutenkin, tein ihan perinteiseen omaan tyyliini. Kantapohjan kavennusten jälkeen jatkoin kuviointia sukan päällipuolella, samalla tein kiilakavennuksia joka kerroksella. Kiilakavennuksia tein kunnes silmukoita oli jäljellä 56.

Tätähän voi tehdä juuri niin pitkän matkaa kuin tahtoo ja kärjenkin voi itse tuumia tahtomallaan kaavalla

Sukan pohjapuolelle päätin tehdä tähtiä, kumpaankin sukan sivuun tuli aina kaksi mustaa silmukkaa jotka jäi itselläni nauhakavennusten keskellä kulkevaksi kaksikoksi koko kärjen matkan. Kärjen nauhakavennuksen aloitin kun päällipuolen kaksi ”sivuristiä” oli puolivälissä, näin sain yhden kokonaisen kuvion vielä keskelle.

Kaveri kysyi, onko sukan sivussa menninkäisille tikapuut ja onhan ne!

Kun puikoilla oli jäljellä 8 silmukkaa katkaisin langan ja vedin sen kaikkien silmukoiden läpi. Päättely, höyrytys ja blokille kuivumaan ja siinä se. Parikin keikkuu jo puikoilla, joten kohtahan nämä saa lahjoittaa sukkia kaipaavalle.

Näistä sukista tällä kuviomäärällä tuli kokoa 36-37, pituutta pohjalla on noin 24 cm. Varren pituus nilkasta mitattuna on 20 cm.

Omituiset ornamentit

Päädyin kokeilemaan kuviota jonka bongasin pinterestistä. Värimaailma haki hetken paikkaansa, mutta lopulta päädyin 7-veljestä lankojen keltaiseen ja vaaleaan lilaan. Lilasta muotoutui sukkien pohjaväri, keltainen päätyi joustimeen, kantapäähän ja kärkeen.

Lankaa näihin meni yhteensä noin 180g, lilaa n. 75g ja keltaista 100g.

Aika käheä väriyhdistelmä, juuri mun makuuni!

Alussa loin 65 silmukkaa joilla kudoin kolme sarjaa valepalmikkoa. Tämän jälkeen otin mukaan pohjavärin jolla kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa kaventaen samalla yhden silmukan pois. Sen jälkeen lähdin kutomaan kuviomallia, kuvassa mallikerta kahdelle ensimmäiselle puikolle.

Kuvion kummassakin sivussa pohjavärin alueella on kaksi silmukkaa, niitä voisi olla myös 3 (68s), tai jos haluaa kapeamman, niin vain 1 per sivu (60s)

Yksi kokonainen kuviokerta toi 4mm puikoilla sukille pituutta 9 cm, joten päätin tehdä seuraavan kuviokerran alussa kavennukset, eli 1. ja 3. puikon alkuosan pohjavärialueella kavensin yhdet silmukat pois, samoin 2. ja 4. puikon loppuosassa.

Kuvio pysyy samana, vaikka silmukat väheneekin 64s -> 60s

Toisen mallikerran kudoin siis 60 silmukalla ja koska tiesin ennalta, että a. tahdon jalkapöydän päällipuolelle 27 silmukkaa ja lisäksi tehdä kantalapun 27 silmukalla kavensin sukan päällipuolen kummaltakin sivulta yhdet silmukat kutomalla yhteen ”vetoketjusilmukan” lilan päällisilmukan kanssa ja saman tein jalkapohjan puolelle jääviin sivusilmukoihin 60s -> 56s.

Suuntaa-antavat kohdat kavennuksille, kuvioalueen kavennukset kantapään puolelle
Tässä vaiheessa varren pituus 21 cm

Kantalapun tein siis 27 silmukalla käyttäen keltaista lankaa. Korkeutta lapulle tuli 26 kerrosta. Kantapohjan kavennukset tein jaolla 7-14-6 jonka jälkeen nostin kummastakin sivusta 13 silmukkaa. Aloitin jalan kärkiosan kutomisen mallikaavion mukaan samalla kun tein kiilakavennuksia sivuihin. Päädyin jälleen tekemään kiilakavennukset joka kerroksella.

Puikkojako punaisella

Jatkoin kiilakavennuksia niin kauan, että puikoilla oli yhteensä 54 silmukkaa jonka jälkeen jatkoin mallikaaviota eteenpäin. Ensimmäisen täyden kuvion valmistuttua lähdin miettimään jatkoa, sillä tahdoin sukalle vielä lisää pituutta. Päädyin tekemään vielä yhden kuvion niin, että kavensin kaksi silmukkaa pois jalkapöydän päällipuolella loppuosassa kuviointia.

Sen jälkeen lähdin tekemään nauhakavennuksia niin, että kaksi keltaista silmukkaa kulki reunoissa koko ajan ehjänä nauhana. Kudoin näin ollen joka toisella puikolla yhden keltaisella, vedin seuraavat kaksi yhteen ylivetokavennuksella ja joka toisella taas kudoin puikon lähes loppuun, kudoin kaksi yhteen ja viimeiseksi aina yhden keltaisen silmukan.

Toivottavasti kuvat auttaa hahmottamaan kavennuksia

Viimeisten parin kerroksen kavennukset tein pelkkää keltaista lankaa käyttäen ja kun silmukoita oli jäljellä 7 katkaisin langan ja vedin kaikkien silmukoiden läpi. Päättelin langat, höyrytin ja laitoin sukkablokille kuivumaan.

Näiden sukkien kooksi tuli tällä kuvioinnilla 25cm joka vastaa kokoa 39. Omaan jalkaan jälleen liian isot, jossain kohtaa tuuminnoissa tulee olemaan kuvioinnit niin että koko olisi itselle sopiva. Väriyhdistelmä ja kuviointi kun on omiin silmiin aivan huumaava!

Sydänsaumat

Näihin sukkiin kipinä iski aiemmin kutomistani saumasukista ja sydämistä, jotka tuntuvat nyt olevan itselleni hyvin ajankohtaisia. Lisäksi lempivärini, lila, on edelleen kutkuttavan ihanana sävynä saatavilla joten mikäs. Uusia puikoille. Näissä sukissa dominoiva lanka on musta.

Dominoiva lanka musta

Aloitukseen loin 65 silmukkaa 3,5 mm puikoille ja tein kolme mallikertaa valepalmikkoa. Vaihdoin puikot 4 mm kokoisiin ja kudoin vielä yhden kerroksen pelkkää oikeaa jakaen samalla silmukat puikoille ja luoden jokaiselle puikolle yhden lisää. Silmukkajako näillä on 17-18-17-17 ja kerroksen vaihtumiskohta takana palmikon kohdalla.

Kaavion alimmalla rivillä on virhe, oikeasta laidasta puuttuu lilat merkit yksittäisistä mustista silmukoista eli ruudut 6 ja 18 oikealta lukien tulee myös mustalla.
Punaisen vaakaviivan alla näkyy myös kavennuskohdat punaisina neliöinä, kudo niiden kohdalla kaksi silmukkaa yhteen. Yhteensä kavennusta 69 ->59.

Otin mukaan myös mustan kuviolangan ja ryhdyin kutomaan alempaa isojen sydänten mallikertaa. Palmikko, kuten kuviointikin, tulee sukkiin mustalla. Jokaisen kerroksen kaksi ensimmäistä ja viimeistä silmukkaa on palmikkosilmukoita, joten kerroksen alussa kudoin aina kaksi oikein, kaksi nurin ja tämän jälkeen mallikertaa oikealla silmukalla. Kerros myös päättyi aina niin, että viimeisen puikon lopussa kudoin kaksi nurin ja kaksi oikein.

Näillä neljällä oikealla silmukalla muodostui sitten palmikkokin jonka käänsin sukissa vastakkaisiksi, eli toisessa nostin joka neljännellä kerroksella kaksi kerroksen viimeistä silmukkaa apupuikolle työn eteen ja kudoin seuraavan puikon kaksi ensimmäistä oikein, sen jälkeen apupuikon silmukat uuden kerroksen ensimmäisiksi silmukoiksi.

Toisessa sukassa taas nostin kaksi kerroksen viimeistä silmukkaa työn taakse, kudoin seuraavan puikon kaksi ensimmäistä oikein edellisen kerroksen viimeisiksi ja sen jälkeen apupuikon silmukat uuden kerroksen ensimmäisiksi silmukoiksi.

Päädyin kutomaan isompia sydämiä 3 mallikertaa jonka jälkeen tein kavennukset jokaisella punaisella pisteellä samalla kun sydänten koko pieneni. Punaisen vaakaviivan alla on kaavio isompiin sydämiin, sen yläpuolella näkyy kaventuneen pienempien sydämien mallikaavio. Kumpaakin voi kutoa halutessaan sen mitan, mikä itsestä tuntuu sopivalta.

Nuolet suuuntaa-antavissa kohdissa palmikkoa.

Itse kudoin pieniäkin sydämiä kolme mallikertaa jonka jälkeen kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa lilalla ja samalla kavensin pois yhden silmukan 59->58. Palmikkoa jatkoin silti ihan samaan tapaan kuin aiemminkin.

Varsi valmiina

Oikean lilan kerroksen jälkeen aloitin nilkan joustimen eli kudoin palmikon kohdan ihan kuten aiemminkin (2n, 40, 2n ja palmikkokääntö joka neljännellä kerroksella, mutta muilta osin kudoin 2o, 2n kahdeksan kerroksen ajan.

Joustimen jälkeen tein kantalapun 27 silmukalla, jonka jälkeen tein kantapohjan kavennukset jättäen keskelle 14 silmukkaa ja kaventamalla sivuilta pois 6 ja 7. Kantapään valmistuttua oli aika jatkaa mallikuviota samalla kun tein kiilakavennuksia, mutta tässä kohtaa vaihdoin sydänmallin toiseksi.

Jalkapohjaan ruutupalkitus

Kiilakavennuksia tein joka kerroksella aina niin kauan, että jäljellä oli yhteensä 54 silmukkaa. Sen jälkeen jatkoin jalkapohjaa mallikaavion mukaisesti.

Kun pituus oli itselle riittävä, aloitin kärjen nauhakavennuksen. Tällä kertaa nauhakavennus tuli niin, että kohdistin sen tarkasti lilalle osalle. Joka toisella puikolla sivussa tein ylivetokavennuksen puikon alkuun ja joka toisella kudoin kaksi viimeistä yhteen. Kun puikoilla oli jäljellä yhteensä 6 silmukkaa katkaisin langan ja vedin sen kaikkien silmukoiden läpi. Itselläni kavennusosalle tuli pituutta 4 cm.

Jotenkin tuo jalkapohja sopii omaan silmään täydellisesti

Lopuksi vielä höyrytys ja kuivatus sukkablokin päällä ja siinä se. Näistä saattaa tulla omat suosikit!

Tipusten joulu

Meillä linnuillakin on jouluna vähän ekstraherkkua, milloin se on ollut kauralyhde, milloin sitten talipallot. Normiruokana ulkolinnuilla on aina auringonkukansiemeniä.

Kikkakolmonen

Pienimuotoista mietintää aiheutti edellisellä talviruokintatangon avaamiskerralla, että miten hiivatissa sen saa sievästi auki. Puukolla muovin närheäminen oli hieman haastavaa eikä sakset ollut yhtään sen parempi ase availuun.

Mahdottoman epäsiistihän siitä silloin tuli, mutta eipä ne tirpat siitä niin millänsäkään ollut, itseä tietysti risoi kun tuntui että omat näpitkin oli talvitangon rasvassa.

Vaan hei! Mattopuukko! Sillä sievästi kumpaankin päähän viillot ympäri, pitkittäisviilto päästä päähän ja ei mitään ongelmaa! Siistiä ja näppärää! Suosittelen kokeilemaan, jos olet joutunut tuskailemaan saman ongelman kanssa.

No nyt on siisti!

No hohhoijaa!

Vaiheessa, edelleen…

Nythän kävi niin, että vauhtihulluus ja yltiöpäinen himo vähän siihen, tähän ja tuohon kudelmaan iski yhtäaikaa joten kappas. Yhdetkään ei ole valmiina.

Periaatteesta en pidä mistään kuvioista missä heilutaan aseiden kanssa, mutta nämä nyt on joululahjaksi menossa intohimoiselle CSgon pelaajalle joten menköön. Toinen sukka on täysin valmis, toinen on vielä sikäli vaiheessa että muutama kerros olisi kudottavaa ja sitten silmukoinnit ja päättelyt.

Samaan aikaan puikoilla keikkuu yhdet lonkerosukat, tosin niiden kohdalla olen kahden vaiheilla meneekö purkuun sillä ne nyt ei vaan asetu itselleni sievästi silmään. Sitä en osaa varmaksi sanoa, missä vika, mutta epäilen että osansa mallaantumattomuuteen tuo seiskaveikan lanka.

Oranssi pohja kun on vuosikausia vanha kerä ja valkoinen taas parin kuukauden takaa joten langat jopa tuntuu käteen eripaksuisilta. Outoa. Tosin eipä tämä ole ensimmäinen kerta kun olen huomannut vanhat seiskat paljon paksummiksi kuin uudet että josko siksi.

Ja koska tässähän ei ole tarpeeksi niin huppista heijaa, otin ja aloitin ekan kerran elämässäni joulukalenterisukkien kutomisen. Ensin puikoille päätyi kirjoneulemalli, tänään olen sitten touhunnut päivän kirjoneuleluukun kudottuani myös pitsi- ja palmikkoversiota.

Niin lyhyt pätkä päivässä…

Ja ettei nyt ihan tylsistymisen puolelle menisi, niin tottahan minä ajattelin huomenna ajella marketin kautta kotiin ja hakea pari kerää venlaa. Kas kun sitten voisi touhuta myös novitan joulukalenterisukat, ne kun näytti ihan käsittämättömän hyviltä jo parin päivän jälkeen.

Totta se on, mitä äiti aina sanoi. Ei ole riemulla rajaa kun on päästänsä vajaa. Laittelen kuvaa ja ohjetta ekoista valmiiksi ehtineistä, en tosin noista kalenterisukista, niiden ohjeet kun löytyy ihan haullakin netistä.