Islantilaisia neuleita-kirjasta tuli tällä kertaa tehtyä riddari. Lankana tässä on Novitan Icelandic wool-lanka, puikot oli kokoa 4mm ja 5mm. Ihan kiva kudottava, mutta ei tästä nyt ihan lempimalliani tullut. Kaunis silti, väittäisin.
Riddari
Tappara
Ja peliinhän me mentiin…. Molemmat tumput tehty ihan perustumppuohjeella Novitan sivuilta, logot silmukoitu.
Telja
Voi voi. Ei todellakaan pitänyt, mutta minkäs teet. Poikkesin lomalla marketissa ja kappas, siellä oli Novitan Icelandic Wool-lankoja vino pino poistomyynnissä. Yllättäen marketista poistui naiseläjä, jolla oli mukanaan 12 kerää pinkkiä, 4 kerää ruskeaa, 4 kerää keltaista ja hups, vielä 5 kerää valkoistakin lankaa.
Pitkällisen tutkailun jälkeen päädyin kutomaan riddarin M-koon silmukkamääriä noudattaen puseroa, kaarrokeosaan olin tosin valinnut Teljan ja muokkailinkin sitä hieman itselleni paremmin mallaavaksi. Lankana tämä oli aivan ihana kudottava ja vieläpä joutuisakin tehdä, hieman tosin välillä joutui himmailemaan kun työssä oli ajoittain kolme lankaa ja sen mukainen sotkukin käsissä.
Kaikkineen tähän kului pohjavärin lankaa 8 kerää, ruskeaa meni hieman vajaa kolme kerää ja keltaista puoli kerää. Nyt jo syyhyttää alkaa seuraavan villapuseron tekoon, tosin lankoja täytynee hakea lisää ennen sitä. Mallistakaan ei ole vielä tietoa, mutta se selvinnee siinä kohtaa kun sen puikoille asti saan.
Hartiahuivi
On sillä kokoa! Joululoma meni pitkälti tämän parissa puurtaessa, tosin puikoilla keikkuu jo toinenkin vastaava erivärisenä tosin. LIsäksi koukulta on tulossa vielä yksi hartiahuivi, mutta sitä teen silloin tällöin pienissä erissä. Hartiahuivit ei ole mitenkään oma juttuni, mutta lupauduin tekemään työkaverille muutaman huivin joutessani.
Työkaverini on itse ollut innokas ja taitava käsitöiden tekijä, mutta sairastuminen muutama vuosi sitten vei häneltä käsitöiden tekemismahdollisuuden lisäksi myös kyvyn kävellä eli vilukin tulee suht herkästi, joten hän käyttää mielellään pyörätuolissa hartiahuiveja lämmittämässä.
Tämän huivin malli on Dropsilta, luonnollisesti hieman muokkailin tätäkin. Päädyin kutomaan kaaviosta poiketen kaksi silmukkaa aina ensimmäistä langannostoa ennen ja sen jälkeen, näin sain reunasilmukan nostettua aina kerroksen alussa kutomatta siististi puikolle.
Lankana tässä on Alizen Angora Gold-lanka ja huivi on aivan ihanan pehmeä, lämmin ja kevyt. Tein tämän vitosen pyöröpuikoilla, jolloin huivi jäi ilmavammaksi. Huivin selkäpituus on noin 80 senttiä ja yläreunan leveys 170 senttiä. Varsin mukava, vaikkakin hidas, kudottava. Suosittelen!
Pienten ihmisten villatakit
Jo jonkin aikaa olen miettinyt tekeväni kumpaisellekin lapsenlapselleni ensi talveksi villatakit ja pääsiäislomallahan oli hyvä aika aloittaa. Ensin kurvailin Lankamaailmaan hakemaan sopivia lankoja ja päädyin ostamaan kummankin takkeihin Viking Garnin Sportsraggia. Langassa oli hyvä värivalikoima ja lisäksi se tuntui mukavan pehmeältä käteen, joten ehkä se ei kutita.
Pikkumiehen villatakin lankoina toimii vihreä (533), luonnonvalkoinen (502) ja harmaa (513). Jostain kumman syystä koriin päätyi myös muutamat puikot, päätin ottaa kokeiluun KnitPron Cubicin pyöröpuikot jotka ovatkin aivan loistavat! Matkaan tarttui myös KnitPron Symfonie sukkapuikot sekä hupsista hei, aiemmin himoitsemani ChiaoGoon pyöröpuikot.
Pikkumies täytti nyt kesällä vuoden ja onneksi olin keväällä aloittaessani päättänyt tehdä villatakista hieman reiluhkon seuraavaa talvea ajatellen, sillä kappas. Projekti hieman venähti ja takki valmistuikin vasta nyt pukinkonttiin laitettavaksi. Onneksi pikkumies on hyvin hitakainen kasvamaan, joten luulenpa että takki toimii vielä ensi talvenakin.
Loin aloitukseen 122 silmukkaa ja kudoin 10 kerrosta 2o, 1n-joustinta jättäen etuosaan steekkauskohdan eli kaksi nurjaa silmukkaa. Joustimen jälkeen kavensin pari silmukkaa, sillä halusin saada miettimäni kuvioinnin osumaan symmetrisesti kummastakin reunastaan.
Kuvioinnin jälkeen kudoin pelkällä vihreällä niin, että takkiosa oli kaikkineen n. 23 senttiä pitkä. Koko matkan tein edessä kaksi nurjaa silmukkaa steekkausta varten. Hihojen aloitussilmukkamäärä oli 30 ja tein jälleen 10 kerrosta joustinta. Joustimen jälkeen tein ekat lisäykset langannostojen avulla ja jatkoin lisäyksiä joka kymmenennellä kerroksella kunnes hihassa oli 42 silmukkaa.
Vartalon ja hihojen valmistuttua oli aika siirtää kaikki samalle pyöröpuikolle, eli siirsin hihan alaosasta kaikkiaan kuusi silmukkaa, samoin vartalo-osan kainalon kohdalta, apulangalle ja siirsin hihan pyöröpuikolle. Kudoin seuraavan kainalon kohdalle, siirsin jälleen 6 silmukkaa apulangalle sekä hihan alaosasta että vartalo-osan kainalosta ja jatkoin kutomista.
Nyt koko työssä oli kaikkineen 180 oikeaa +2 nurjaa silmukkaa. Kaarrokkeen kuvio on kahdeksalla jaollinen, joten kudoin vielä pari kerrosta pelkällä pohjavärillä ja kavensin samalla tasaisin välimatkoin pois 4 silmukkaa 180->176. Ihastuin suunnattoman paljon Loki-villapuseron kaarrokkeeseen, mutta netistä löytämäni neulekaavio oli hieman turhan korkea pieneen villatakkiin, joten muokkailin siitä muutaman kerroksen pois ja samalla lisäsin vielä toisen ”ristirivin” yläosaan.
Kaarrokeosan valmistuttua kudoin muutaman kerroksen 2o, 1n-joustinta ja toisin kuin aiemmilla kerroilla päättelin silmukat normaalisti mutta löysemmin kuin yleensä. Tämän jälkeen otin ja asettelin villatakin odottamaan, sillä päätin aloittaa myös pikkuneidin villatakin.
Pikkuneidin, nyt ekaluokkalaisen, villatakin lankojen numeroita en tietenkään muistanut merkkailla ylös mihinkään, mutta luulenpa pohjavärin olleen 177. Malli on kirjan Islantilaisia neuleita Kria, isonsin kokoa lapselle sopivaksi ja tein aloitukseen 150 silmukkaa. Kudoin kymmenen kerrosta 2o, 2n-joustinta jonka jälkeen lähdin kutomaan mallikaavion mukaan alareunan kuviontia jonka jälkeen tein pelkällä pohjavärillä aina yläosan kuviointiin asti.
Hihojen aloitukseen loin 36 silmukkaa ja tein jälleen ohjeen mukaan kuvioinnit hihansuihin joustimen jälkeen. Lopuksi yhdistin osat ja tein kaarrokkeen ohjeen mukaan isommalla silmukkamäärällä. Kauluksen resoriksi valikoitui helmineule, jonka ohjeen kaivoin muistaakseni Novitan sivuilta.
Takin valmistuttua tulikin mieleen miljoona muuta juttua mitä piti tehdä ja niinpä neidinkin takki jäi odottamaan aikoja parempia ja vetoketjua. Ja kas. Nyt sain viimein aikaiseksi ja sain kuin sainkin steekkattua kummatkin kuntoon.
Aivan yhtä hurjaltahan se takkien aukileikkaaminen siksakkien jälkeen tuntui kuin aiemmillakin kerroilla, mutta niin vaan homma sujui ja villatakit päätyivät joulupukin lahjojen joukkoon.
Pikku-unikot
Niinhän siinä sitten kävi, että hulluus iski ihan loppusuoralla. Päädyin tekemään työparini lapsosellekin Unikot jouluksi ja kappas, en ollut alkuunkaan varma pienen jalan koosta joten niin. Tein ensin silmämääräisesti arvioimani mukaiset sukat, mutta kun joku mainitsi, että hänen samanikäisellä lapsenlapsella on jo niin ja niin iso jalka niin epäröinniksihän se meni.
Onneksi näiden tekemiseen ei liiemmin kulu aikaa, joten otin ja tein pari numeroa isommatkin Unikot. Neitihän voi sitten käyttää pienempiä vaikka nukella, jos nyt saattaa sopivan isojalkaisen nuken joskus saamaan. Näihinkään en hyödyntänyt tikapuutekniikkaa vaan sidoin pidemmät langanjuoksut neljän silmukan välein.
Pienemmät on kudottu 32 silmukalla ja niillä on pituutta 13 senttiä. Isommat tein 36 silmukalla ja niillä on pituutta 15 senttiä. Isommissa on vinoraitaa jalkapohjassa, pienemmät tein pelkällä kukkakaaviolla lisäten yhdet pohjavärisilmukat kuvioinnin kumpaankin reunaan.
Kaaviot on tehty yhdellä ja samalla kertaa, leikkailin ne vain erilailla puikkojen kohtien merkintöjä varten joten alaosan silmukkalukumäärää ei kannata katsella kutoessa. Mukava pikku välityö näin joulun alle.
Unikkonilkkurit
Tällä kertaa päätinkin tehdä vielä muutamat nilkkurit lapsosten lahjapaketteihin jouluksi ja kappas, päätin samalla kokeilla miten Unikko taipuisi nilkkasukkaan. Aloituksessa näissä on 56 silmukkaa, kudoin ensin 10 kerrosta 2o, 2n-joustinta jonka jälkeen tein tavalliseen tapaan kantalapun.
Kantalapun valmistuttua aloitin kärkiosan kuvioinnin samalla kun tein kiilakavennuksia. Kiilakavennuksia tein niin kauan, että jäljellä oli jälleen 56 silmukkaa. Tällä kertaa en käyttänyt tikapuutekniikkaa apuna vaan tein unikkokuvion peruskirjoneuleen sitoen pidempien kohtien langat joka neljännen silmukan kohdalla.
Kaaviossa on jalkapohjan raidoitus kumpaankin suuntaan taipuneena, toiseen sukkaan tein oikealle kääntyvänä ja toiseen vasempaan kääntyvänä. Päälliosan kuviointi vie 30 silmukkaa, joten kuviointia tehdään jäljelle jääneillä 26 silmukalla aina valittuun suuntaan taivutettuna.
Kaaviossa näkyy myös silmukkajako puikoilla, mutta sitähän voi oman mielensä mukaan muokkailla. Kärkiosan tein pelkällä yhdellä välillä sädekavennuksia hyödyntäen. Lankana näissä on 7-veljestä ja kooksi tuli tällä kerrosmäärällä 39-40 omalla käsialallani. Aikas kivat tuli.
Joogasukat
Työyhteisössämme on syvään juurtunut tapa, että työparit muistavat toisiaan joulun alla pienin lahjoin. Tänä syksynä yksi työpareistani vaihtui ja sehän sitten aiheutti pientä mietintää sen suhteen, että mitä hänelle laittelisi pakettiin. Onneksi ratkaisu löytyi helposti hänen intohimoisen harrastuksensa kautta ja niinpä päädyin kutomaan hänelle joogasukat. Vaikka kyse nyt ei olekaan joogasta, niin oletan että balettiharrastuksenkin lomassa pitkät lämmittävät sukat on enemmän kuin mieluisat.
Langaksi valikoitui uusi tuttavuus Tokmannin hyllystä, Nako-lanka. Nako on muuten ihan älyttömän miellyttävä kudottava, luistaa hyvin eikä pöllyä. Sukkien alkuun loin 56 silmukkaa ja kudoin 20 kerrosta 2o, 2n-joustinta. Tämän jälkeen lähdin tekemään pitkää varsiosaa kuton 7 kerrosta oikeaa, 4 kerrosta nurjaa ja jatkoin tällä jaolla koko varren matkan. Kavennuksia tein kahdesti.
Ensimmäiset kavennukset tein kun olin kutonut kuudesti oikeaa ja olin siirtymässä kuudennelle nurjalle kerrosryhmälle. Kavensin jokaisen puikon alussa pois yhden silmukan 56 ->52 ja jatkoin jälleen 7 oikean ja 4 nurjan kerroksen sarjaa. Seuraavat kavennukset tein kun oikean silmukan sarjoja oli täynnä kymmenen ja olin siirtymässä kymmenennelle nurjan kerroksen sarjalle. 52 ->48.
Kudoin tämän nurjan alueen jälkeen vielä kahdesti oikean ja nurjan kerroksen sarjan, jonka jälkeen kudoin kymmenen kerrosta pelkkää oikeaa. 11 kerroksella päättelin suht löysästi kahden ensimmäisen puikon silmukat (24s) ja kudoin kaksi seuraavaa puikkoa oikealla, jonka jälkeen loin uudelleen puuttuvien silmukoiden tilalle 24 silmukkaa. Kudoin yhden kerroksen oikeaa ja sen jälkeen aloitin 1o, 1n-joustimen, jota kudoin 35 kerroksen ajan.
Päättelin silmukat suht löysästi ja kappas. Niistähän tuli ihanan hyvin istuvat ja pitkät joogasukat. Näitä voisi tehdä jatkossakin, sen verran mukava projekti oli.
Jägermeister- eli jekkusukat
Tällä kertaa puikoille päätyi Jägermeister-kuviointiset sukat. Aika huonosti tuntui valmiita kaavioita löytyvän sen paremmin googlella kuin Pinterestistäkään, mutta kuin onnenkaupalla Facen villasukkaryhmästä osui muutama niin hyvä kuva valmiista sukista, että sain niiden avulla piirrettyä hirven Knitbirdiin. Samalla mallailin sukan takaosaan kuviointia ja kavennuksia ja kappas. Siitähän tuli varsin toimiva malli.
Aloitukseen tein 64 silmukkaa ja kudoin 2o, 2n-joustinta 10 kerroksen matkan. Seuraavan kerroksen kudoin pohjavärillä oikeaa lisäten joka puikolle yhden silmukan 64->68. Tällä silmukkamäärällä lähdin sitten kutomaan vartta. Varren loppuosassa on kolmella eri kerroksella kavennukset 68->62 ja viimeisen kaavion kerroksen jälkeen kudoin vielä kaksi kerrosta pelkällä pohjalvärillä kaventaen toisella pohjavärikerroksella sukan takaosassa vielä yhdet silmukat 62->60.
Tämän jälkeen vuorossa oli kantalappu tavalliseen tapaan, samoin kantapohjan kavennukset ja kiilakavennuksia tein kunnes puikoilla oli jäljellä 56 silmukkaa. Kärkeen tein sädekavennuksen ja jes, yhden poikasen joululahjasukat valmistui kuin itsestään.
Hoitsukat
Näitä Hoitsukoitahan on tullut tehtyä jo useammat suvun hoitoalalla toimiville naisille, mutta tulipa taas tehtyä parit pukin konttiin laitettaviksi. Tällä kertaa sydänkäyrät päätyivät jalkapöytien päälle.
Nojatuolin uumenista 