Ja sitten mä hurahdin. Aika paljon on tullut kudottua vaikkas mitä, blogiin asti tekeleet ei ole kulkeutuneet vaan kummasti päätyneet laatikkoon odottamaan tulevaa elikäs ensi joulua. Kuten nyt tämäkin kuvassa näkyvä, joka olikin ensimmäinen laatuaan omilta puikoiltani. Silmukoita tässä on 40, lankana seiskaveikan vahvuinen Onni-lanka ja tämä on tehty pyörönä.
Mutta niin. Tämä solmupantahurahdushan iski siinä kohtaa, kun alkoi tympiä yhdet ja samat muutaman viikon puikoilla pyörineet jutut. Elikäs nämä, jotka ei muuten päätyneet laatikkoon.
Jep, jep. Päätin sitten tehdä kaikille omille tiimiläisilleni nimikkosukat pääsiäiseksi. Voihan se olla, että näille on käyttöä vielä juhannuksenakin, mene ja tiedä. Voin kertoa, yllätys oli todella onnistunut eikä tiimiläiset osanneet epäillä mitään kun verhoilin jalankokotiedustelut väittämään itselleni väärän kokoisista kengistä, jotka voisin työmaalle kiikuttaa…!
Ja sitten tulikin vuoroon nämä Anelmaiset. Pakerruksessa meni aikansa ja nämä taas päätyivät sydänystäväni 50-vuotislahjukseksi. Onnistunut se oli tämäkin yllätys.
No, solmupantahurahdus on nyt viiden solmupannan jälkeen ohi ja vuorossa onkin lonkerohurahdus. Niistä jaan sitten kuvaa kunhan olen ennättänyt tehdä kaikki kolme nyt puikoilla keikkuvaa paria valmiiksi. Nekin muuten päätyy laatikkoon, sillä hittolainen. Vuosi vuodelta tuntuu, että niitä jouluna lahjottavia on aina vain enemmän ja enemmän.
Tässä saikkua pitäessä onkin tullut valmistauduttua talveen. Ja jouluun. Laskin äkkiseltään, että tässä meidän lähisuvussa on kaikkineen 7 miessukupuolen edustajaa ja naisia onkin sitten, kappas kehveli, likemmäs 15. Eipä ihme, että naissukupuoli rulaa tässä suvussa.
Ja naisillehan on aina kiva sitten tehdä jotain naisellista, miessukupuolen edustajille ei taitaisi ihan naiselliset tumput joulupaketissa tipahtaa. Heille pitää tietysti tehdä ennemmin harrikkaa, kiakkoa, lonkkua, jallua ja vaikka jekkua, mutta unikoita. Uskalla edes kokeilla millaisen vastaanoton ne saisi.
Joten mikäs. Joulupukin pikkuapulainen nyt sitten häärää täällä. Näissä on lankana seiskaveikka, joustin on perus 2o, 2n ja sitä on kaikkineen 20 kerrosta 52 silmukalla tehtynä. Joustimen jälkeen olen lisännyt tasaisesti 4 silmukkaa ->56 ja näillä sitten tehnyt kirjoneuleosan.
Peukkuaukkoa ennen kudon aina 18 kerrosta, peukkua varten varaan 7 silmukkaa ja nauhakavennukset olen aloittanut aina kirjoneulekaavion kerroksella 52. Piruuksissani punnitsin tumppuihin menevät lankamäärätkin. Pääväriä menee yhteen pariin n.70g ja pohjaväriä n. 30g. Näihin saa mukavasti kadotettua vajaita keriä.
Minkäs sille rakkaudelle voi. Nämä sukat oli hieman sellaiset ”jos nyt vähän jotain kutoisi”, joten päädyin kutomaan ihan perussukkaa ilman sen kummempia krumeluureja. Kutoa kun voi silloinkin, kun pitää kuunnella ja keskittyä esim kokouksessa. Vasta näiden valmistuttua aloin miettiä, että pitäisikö kuitenkin silmukoida varteen joku kuva.
Aika suklaisethan nämä värit omaan silmään on, mutta jotenkin päädyin kuitenkin Mikkiin ja Minniin, niiden kohdalla kun osui Pinterestistä todella kiva ristipistokuvio silmiin. Kuvion on tehnyt Silvana Rodrigues Bordados ja ajatuksena on ollut kirjailla nämä samalle pohjalle, mutta minäpä otin ja nakkasin Minnin toiseen sukkaan ja Mikin rakastuneena hempeilemään Minniä kohti.
Suukot jätin Mikin naamasta pois, sydämiäkin päätin tehdä nihkeämmin, mutta silti. Tulihan niistä aika rakkauden täyteiset…
Kun niitä on riittävän pitkään toivonut, niin pakkohan niitä on lähteä sitten tekemään. Nämä siis toivelahjana jallufanille.
Lankana 7-veljestä, kuvio silmukoitu päälle. Kuvion löysin Pinterestistä, taisin käyttää hakuna ihan simppelisti hakusanaa ”jallusukat”. Tai ehkä Jaloviina. No, oli miten oli. Tulipa tehtyä.
Harjoitus tekee mestarin ja niin edelleen… Olen todella pitkään ihaillut näitä kutomalla tehtyjä consseja, toisin sanoen Reaverseja. Ohjeet ovat Rea Järvenpään käsialaa ja ne saa maksullisina Raverlysta. Olen hyödyntänyt molempia Rean ohjeita näissä. Toisin sanoen halusin tehdä pohja-osan virkkaamalla, mutta olin jo siinä vaiheessa hankkinut Star Edition-ohjeen, joten ostin lisäksi vielä Slipper Socks-ohjeen
Toisaalta hyvä niin, Star Edition-ohje on kieltämättä vielä selkeämpi kuvitukseltaan kuin Slipper Socks, joten hyötyä niistä molemmista on ollut. Kuten aina kun lähtee tekemään jotain itselle uutta, niin pientä käynnistysyskää näiden kanssa oli. Käsialani kun on virkatessa törkeän kireä, niin tottahan ensimmäiset pohjat jotka virkkasin jäivät ihan nysäkokoisiksi.
Päädyinkin testaamaan erikokoisia koukkuja ja eripaksuisia lankoja, varsinaisena lankanahan näissä on seiskaveikka. Lopputulemana on se, että nyt pohjat luontuu näppärästi, sillä olen niitä virkkaillut valmiiksi aina välillä kun kutominen on alkanut tuntua puulta ja vähitellen pohjat onnistuu oikeassa koossa siitä seiskaveikastakin. Mutta niin, asiaan.
Nämähän on aika isotöiset, koska sukkaosat ja pohjat tehdään erikseen, lisäksi vielä nauhakujan lipareet kudotaan jälkikäteen samoin kuin virkkaillaan valkoiset koristenauhaosat ja ehkäpä jopa ne nauhat, jotka tossuihin tulee. Tai no, voihan ne olla keltaisetkin kuten perheemme Ipa-fanille tekemissäni versioissa.
Lopuksi kaikki osat yhdistetään käsin ompelemalla, joten hommaa näissä on mutta toisaalta, jos yksi työvaihe alkaa tympiä, niin voi välillä tehdä toista joten vaihtelua näissä ainakin on.
Näiden Ipa-conssien pohjat on virkattu paksummalla langalla, eli Prismasta käteeni osuneella Housen neulelangalla (50% akryyli, 25% alpakka, 25% villa), jonka puikkosuositus on 5-6. Virkkuukoukkuni oli 4mm ja virkkasin nämä aika kireällä käsialalla, sitäkin olen nyt tässä mallaillut tekemisen lomassa. Mitään tietoa tämän langan kestävyydestä nyt ei vielä ole, mutta eiköhän se käytössä selviä sekin.
Vaikka Rean ohje onkin yksityiskohtainen ja hyvä, niin jostain kumman syystä en vain tahdo saada kärjen päälliosasta mieleistäni, joten nyt kokeilussa on ollut kärkiosan virkkaaminen irrallaan ja liittäminen pohjaosaan tehostevärin kanssa samalla kertaa. Nyt valmisteilla olevissa Tapparafanipojan tossuissa tätä testasin ja ainakin vaikuttaisi toimivan.
Ajatuksena on saada kaikille kiakkoa seuraaville lapsosilleni sekä lapsenlapsille tällaiset joulupaketteihin, joten sarjatuotannoksihan tämä meni. Onneksi Ipa-versioita ei tarvinne tehdä kuin nuo yhdet, jos nyt sitten ne talon kaksi muuta Ipa-fania ei yhtäkkiä innostu juuri näistä väreistä, mutta epäilen. Me muut olemme Tappara-faneja, joten nyt on itselle töihin sisätossuiksi yhdet valmiina, samoin pienimmälle lapsenlapselle sinne joulupakettiin.
Vielä pitäisi tehdä kahdelle Tapparaa fanittavalle aikuiselle pojalle + yhdelle aikuiselle naiselle sekä sille kouluikään ehtineelle lapsenlapselle joulupaketteihin näitä ja noille kahdelle ei-niin-kiakkoa-seuraavalle teen sitten jollain muulla värimaailmalla. Onneksi sinne jouluun on vielä aikaa…
Loman alkajaisiksi on yllättäen tullut, kappas, kudottua sukkia. Toiset tuli kudottua aika pitkälti autossa istuessa ja jonottaessa poliisin lupapalveluun, siihen kun kului yllättävän paljon aikaa. Silmukoinnit toki tuli tehtyä kotona.
Molemmat jälleen kerran looppaamalla seiskaveikasta, silmukointikuviot löytyy Ipa-sukkiin kuten Adidaksiinkin jo täältä blogista.
Jännästi valo muuttaa väriä, oikeasti nämä on kunnon vihreät. Mutta niin, tulipa sitten muutamien Tapparoiden jälkeen touhuttua vaihteeksi yhdet Ilveksenkin sukat. Halusin hieman enemmän sukkiin näköä, joten tein logon jalkapöytään ja tekstin varteen. Ei hassumpaa.
Ipa-fanille voisi vielä silmukoida nimenkin nilkan mustaan osaan, mutta katsotaan nyt kuka se fani on jolle nämä päätyvät…
Viimeiset kevätjuhlalahjat valmistui passelisti päivää ennen juhlia. Nämä menee pahnanpohjimmaisen opelle ja ohjaajalle. Samallahan nämä ovat viimeiset kevätjuhlat meidän perheemme lasten osalta. Yleensä kevätjuhlamuistamiset ovat olleet enemmänkin suklaa-skumppa-kukka-linjaa, mutta nyt mennään näillä.
Kukkien kuviota kaivelin pitkin nettiä, pinterestistä löytyi sitten se mieluinen kukinto-osa, mutta kuten aina ennenkin niin pakko sitä oli vielä itse hieman muutella. Sukissa on 56 silmukkaa koko matkalta, varren korkeus on 50 kerrosta. Lankana seiskaveikka.
Useamman kerran olen ihastellut kirsikan kukkia ja miettinyt, uskaltautuisiko sitä kokeilemaan niitä sukkiinkin. Aika pitkään pyörittelin kuvia kuvien perään, näihin käyttämäni kuvan löysin Pinterestistä. Hieman tahdoin siihen taas muutoksia, joten kopioin sen knitbirdiin ja käänsin toista vartta varten toisin päin. Silmukoita sukissa on 56, lankana Novitan seiskaveikka. Kuvio tehty silmukoimalla.
Nojatuolin uumenista 