Converset

Harjoitus tekee mestarin ja niin edelleen… Olen todella pitkään ihaillut näitä kutomalla tehtyjä consseja, toisin sanoen Reaverseja. Ohjeet ovat Rea Järvenpään käsialaa ja ne saa maksullisina Raverlysta. Olen hyödyntänyt molempia Rean ohjeita näissä. Toisin sanoen halusin tehdä pohja-osan virkkaamalla, mutta olin jo siinä vaiheessa hankkinut Star Edition-ohjeen, joten ostin lisäksi vielä Slipper Socks-ohjeen

Toisaalta hyvä niin, Star Edition-ohje on kieltämättä vielä selkeämpi kuvitukseltaan kuin Slipper Socks, joten hyötyä niistä molemmista on ollut. Kuten aina kun lähtee tekemään jotain itselle uutta, niin pientä käynnistysyskää näiden kanssa oli. Käsialani kun on virkatessa törkeän kireä, niin tottahan ensimmäiset pohjat jotka virkkasin jäivät ihan nysäkokoisiksi.

Päädyinkin testaamaan erikokoisia koukkuja ja eripaksuisia lankoja, varsinaisena lankanahan näissä on seiskaveikka. Lopputulemana on se, että nyt pohjat luontuu näppärästi, sillä olen niitä virkkaillut valmiiksi aina välillä kun kutominen on alkanut tuntua puulta ja vähitellen pohjat onnistuu oikeassa koossa siitä seiskaveikastakin. Mutta niin, asiaan.

Nämähän on aika isotöiset, koska sukkaosat ja pohjat tehdään erikseen, lisäksi vielä nauhakujan lipareet kudotaan jälkikäteen samoin kuin virkkaillaan valkoiset koristenauhaosat ja ehkäpä jopa ne nauhat, jotka tossuihin tulee. Tai no, voihan ne olla keltaisetkin kuten perheemme Ipa-fanille tekemissäni versioissa.

Lopuksi kaikki osat yhdistetään käsin ompelemalla, joten hommaa näissä on mutta toisaalta, jos yksi työvaihe alkaa tympiä, niin voi välillä tehdä toista joten vaihtelua näissä ainakin on.

Näiden Ipa-conssien pohjat on virkattu paksummalla langalla, eli Prismasta käteeni osuneella Housen neulelangalla (50% akryyli, 25% alpakka, 25% villa), jonka puikkosuositus on 5-6. Virkkuukoukkuni oli 4mm ja virkkasin nämä aika kireällä käsialalla, sitäkin olen nyt tässä mallaillut tekemisen lomassa. Mitään tietoa tämän langan kestävyydestä nyt ei vielä ole, mutta eiköhän se käytössä selviä sekin.

Vaikka Rean ohje onkin yksityiskohtainen ja hyvä, niin jostain kumman syystä en vain tahdo saada kärjen päälliosasta mieleistäni, joten nyt kokeilussa on ollut kärkiosan virkkaaminen irrallaan ja liittäminen pohjaosaan tehostevärin kanssa samalla kertaa. Nyt valmisteilla olevissa Tapparafanipojan tossuissa tätä testasin ja ainakin vaikuttaisi toimivan.

Ajatuksena on saada kaikille kiakkoa seuraaville lapsosilleni sekä lapsenlapsille tällaiset joulupaketteihin, joten sarjatuotannoksihan tämä meni. Onneksi Ipa-versioita ei tarvinne tehdä kuin nuo yhdet, jos nyt sitten ne talon kaksi muuta Ipa-fania ei yhtäkkiä innostu juuri näistä väreistä, mutta epäilen. Me muut olemme Tappara-faneja, joten nyt on itselle töihin sisätossuiksi yhdet valmiina, samoin pienimmälle lapsenlapselle sinne joulupakettiin.

Vielä pitäisi tehdä kahdelle Tapparaa fanittavalle aikuiselle pojalle + yhdelle aikuiselle naiselle sekä sille kouluikään ehtineelle lapsenlapselle joulupaketteihin näitä ja noille kahdelle ei-niin-kiakkoa-seuraavalle teen sitten jollain muulla värimaailmalla. Onneksi sinne jouluun on vielä aikaa…

Orvokit

Viimeiset kevätjuhlalahjat valmistui passelisti päivää ennen juhlia. Nämä menee pahnanpohjimmaisen opelle ja ohjaajalle. Samallahan nämä ovat viimeiset kevätjuhlat meidän perheemme lasten osalta. Yleensä kevätjuhlamuistamiset ovat olleet enemmänkin suklaa-skumppa-kukka-linjaa, mutta nyt mennään näillä.

Kukkien kuviota kaivelin pitkin nettiä, pinterestistä löytyi sitten se mieluinen kukinto-osa, mutta kuten aina ennenkin niin pakko sitä oli vielä itse hieman muutella. Sukissa on 56 silmukkaa koko matkalta, varren korkeus on 50 kerrosta. Lankana seiskaveikka.

Kirsikankukat

Useamman kerran olen ihastellut kirsikan kukkia ja miettinyt, uskaltautuisiko sitä kokeilemaan niitä sukkiinkin. Aika pitkään pyörittelin kuvia kuvien perään, näihin käyttämäni kuvan löysin Pinterestistä. Hieman tahdoin siihen taas muutoksia, joten kopioin sen knitbirdiin ja käänsin toista vartta varten toisin päin. Silmukoita sukissa on 56, lankana Novitan seiskaveikka. Kuvio tehty silmukoimalla.

Kaksi sukkaa ja yksi pyörö

Vai ei vanha koira opi uuusia temppuja! Viimeinkin otin itseäni niskasta kiinni ja opettelin kahden sukan yhtaikaisen kutomisen yhdellä pyöröpuikolla. Ei muuten ollut alkuunkaan hankalaa enää siinä kohtaa, kun oli edennyt muutaman kerroksen. Tosin, aloituksen tein ihan perussukkapuikoilla ja siirsin sukat pyörölle joustimen valmistuttua joten täysin näitä ei ole kudottu yhdellä kertaa.

Oma lukunsa oli sitten kantapäät, sillä tuijottelin kerran jos toisenkin novitan ohjekuvasarjaa enkä alkuunkaan ymmärtänyt, miten ne olisi pitänyt oikein toteuttaa kantalapun valmistuttua. Kurkkasin muutaman videonkin, mutta ei, ei vain auennut. Päädyinkin siis tekemään kantapäiden kohdat ihan kuten aina olen tehnyt eli kudoin sukka ykkösen kantalapun ja jatkoin vain kutomista poimien siitä vasemman reunan silmukat.

Tämän jälkeen kudoin sitten sukka kakkosen kantalapun ja poimin sen vasemman sivun silmukat jatkaen jalkapöytien pariin. Jalkapöytien silmukoiden kutomisen jälkeen nostin sukka ykkösen oikean reunan silmukat jonka jälkeen vuorossa olikin sama tempaus sukka kakkoselle. Aloitin näin ollen kiilakavennukset vasta tämän kerroksen läpi suoriuduttuani. Hiemanhan se epäilytti, mutta niin vain tuo toimi!

Nyt onkin sitten ohjelmassa seuraavan sukkaparin teko ihan alusta asti pyöröillä eli jännittäviä hetkiä on tiedossa vielä tälle illalle. Otankin nyt ja tuijotan videon tahi kaksi siitä, miten aloitus tapahtuu.