Joulu se sieltä tulla jolkottaa ja mikäs, sen kunniaksi joulupaketteihin vielä muutamat Sulot.
Ja huom, minun nimeni on Emilia Vilén, siis Vileeeeen, ei Vilen. Muistaessa. Nämä on ihanan nopeita ja ajatusvapaita tehdä, itse asiassa toisen tein kavennuksia vaille valmiiksi töissä samalla kun kuuntelin ja keskustelin yhdessä parituntisessa tilaisuudessa.
Suosittelen siis niille, joille toimii nämä ad/hd-tekijän kutimet. Minä kun kuulun itsekin niihin, jotka tarvitsevat käsille tekemistä silloin kun on tarpeen saada muistijälkiä puhutuista asioista. Ohjekin näihin löytyy jo täältä blogista, kahtena eri versiona eli alkuperäisestä ohjeesta mukailtuna niin että pipo on hieman isompi kuin alkuperäisessä ohjeessa niin ympärykseltään kuin korkeudeltaankin ja sitten se vielä lähempänä alkuperäistä oleva mukailtu malli.
Tänä jouluna aika moneen lahjapakettiin sujahtaa lonkerosukat. Lonkerosukkien ikäraja on muuten sitten 18 vuotta, joten jos teet lahjaksi jollekin muista, että ikärajan pitää täyttyä.
Koko kolmikko
Nämä nyt valmistuneet sukat on vanhimmalle pojalleni, nuorempi saa sitten vaaleansiniset ja tyttärelle menee lilat. Kutkuttaisi kovasti tehdä itsellenikin, mutta niin. Missä niitä sitten pitäisi? Minulla kun tuppaa villasukan varret olemaan punttien päällä. Huoks.
Lankana näissä on seiskaveikka, tietysti, ja silmukkamäärä on alussa 66, kutomisessa käytössä oli 4mm koivupuikot. Joustimeksi tein 1 oikein takareunasta, 1 nurin-joustinta 10 kerroksen verran. Mielestäni kyseinen joustin on mukavan napakan näköistä.
Sen jälkeen kudoin vielä yhden kerroksen pelkkää oikeaa ja kerroksen loppupuolella otin valkoisen raitalangan mukaan. Langan saa näppärästi lisättyä kuljettamalla uutta väriä pätkän matkaa mukana jolloin sen saa hyvin asettumaan paikoilleen ja päättely taas käy helposti kuljettamalla sitä myöhemmin neulalla muutama silmukka vastakkaiseen suuntaan.
Mukaan otettavan langan kuljettaminen nurjalta puolelta
Mukaan otettavan langan kuljettaminen oikealta puolelta
Tein kuvioinnin suoraan kutoessa myös tekstin osalta, jolloin silmukoiden kuvioiminen päälle oli superhelppoa. Kahdella valkoisella kerroksella ennen ja jälkeen tekstin tuli pitkähköt langanjuoksut nurjalle puolelle, sidoin ne valkoiseen lankaan n. 5 silmukan välein.
Varret melkein ”köh” valmiit
Tässä kannattaa muuten olla tarkkana ja pyrkiä siihen, ettei langansidonnat osu peräkkäisillä kerroksilla kohdakkain sillä silloin sidottu pohjalanka (oranssi tässä tapauksessa) alkaa paistaa aika ikävästi läpi. Tarkkana kannattaa olla myös siinä, ettei tee langanjuoksuista liian kireitä, lanka saa olla ennemmin sitten vaikka liian löysällä kuin kireällä.
Pystyraidoituksen päätyttyä kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa ja samalla kavensin pois 6 silmukkaa -> 60s.
Kudoin muutaman kerroksen 2o, 2n-joustinta ja siirryin sen jälkeen silmukoinnin pariin. Silmukointi on jokseenkin hidasta, mutta kyllähän sekin nopeammaksi muuttuu kun samaa kuviointia muutaman kerran tekee.
Ensin silmukoin kirjaimet, sitten mustat reunukset valkoiselle alueelle.
Mustat osat silmukoituna, jes!
Tämän jälkeen siirryin vielä laittamaan vuorten taustan sinisen paikoilleen ja kun viimeinenkin silmukointi oli tehtynä ja langat pääteltynä totesin aikaa siihen menneen tämän parin osalta n. 5 tuntia.
Ei hassumpaa!
Eihän se nurja kaunis ole, mutta kerta kerralta silti siistimpi
Näissä sukissa lankadominanssi vaikuttaa todella paljon ulkonäköön, jos värillinen lanka on dominoiva on valkoiset raidatkin ”syvemmällä” ja sitä kautta huonommin näkyvillä.
Koska huomasin, että naisten sukkia varten tuunaamani sukkablokit (hyllykön takaseinästä mattoveitsellä leikatut) oli aivan liian kapeat näille varsille, päädyin jättämään varret työpäivän ajaksi muokkaantumaan kikkakolmosta käyttäen.
Colapullojen uusi elämä…
Sumutukset kukkien sumutuspullolla päälle ja ei kun kuivumaan useammaksi tunniksi jonka jälkeen pääsin jatkamaan kutomista ihan perustekniikalla. Alkuun lisää joustinta niin että sitä oli kaikkineen 13 kerrosta, viimeisellä joustinkerroksella kavensin vielä 4 silmukkaa pois -> 56 silmukkaa.
Sen jälkeen kantapää vahvennettuna, tällä kertaa kantalappuun tuli 27 silmukkaa. Kudoin kantalapulle mittaa yhteensä 26 kerrosta ja sen jälkeen tein kantapohjan kavennukset jakamalla silmukat 7-14-6.
Kantapään kavennukset oikealta
Kantapään kavennukset nurjalta
Kantapään kavennukset aloitin oikealta puolelta, kudoin nostamalla yhteen silmukat 20 ja 21 jolloin sivulle jäi vielä 6, käänsin työn, nostin ensimmäisen silmukan ja kudoin 12 silmukkaa vahvennettua eli nurin, nosto, nurin jne, ja puikon 14. ja 15 yhteen niin että sivulle jäi vielä 5 silmukkaa. Työ jälleen toisin päin, nostin ensimmäisen ja samalla kaavalla kantapään kavennukset loppuun.
Ja homma jatkuu!
Kantalapun kavennusten jälkeen nostin kummastakin reunasta 14 silmukkaa ja aloitin kiilakavennukset joka kerroksella. Kiilakavennusten jälkeen 56 silmukalla aina siihen, kun oli aika aloittaa sädekavennukset. Nämä sukat on koolle 40, eli puikkojen koko huomioiden sädekavennukset aloitin kun jalkaterää oli tehtynä 21 cm.
Päättelyn jälkeen höyrytys ja blokkien päälle ja kas, valmista tuli! Omaan jalkaan ihan turhan isot, mutta pakko niitä oli silti kokeilla…
Valmistuihan nekin, hitainta touhussa taisi olla lähinnä se, että näitä tuli tehtyä salaa kotosalla. Itse en moisesta pelistä saati kuviosta perusta, mutta lahjansaajalle nämä on varmasti mieluisat yllätykset.
Ja ohjettakin on tarjolla, ihan perusnilkkasukkapohjalla nämä tuli tehtyä.
7-veljestä harmaata n. 100g
3,5 mm koivupuikot
7-veljestä mustaa silmukointiin
Luo alkuun 56 silmukkaa ja kudo 2o, 2n joustinta haluamasi pätkä. Tässä tapauksessa pätkä oli 15 kerrosta. Tee kantapää haluamallasi tavalla ja jatka sukan kärkiosaa aina kärkikavennuksiin asti.
Sen jälkeen vuorossa on silmukointi, kuviot voi sommitellaa haluamallaan tavalla, itse siirsin tekstit kulkemaan sukkien ”sisäsivuilla”.
Tein ilman varjostuksia pelkkää mustaa lankaa käyttäen
Kärkikavennukset, päättely ja höyrytys viimeistelynä. Ja siinä ne.
Joulu lähestyy kovaa kyytiä, joten pukinapulaisen puikoilla riittää kiirettä. Niiltä on putkahtanut jo erinäinen määrä sukkia lähimpien sukulaisten ja työkavereiden nyssäköihin kätkettäviksi, mutta omien lasten lahjukset on vielä pahasti vaiheessa.
Lapsenlapselle nyt sentään on jo tehtynä Jonttulakki, ja parille isommalle lapsoselle sukat, mutta nuorimmat omasta pesueesta on vielä omiaan vailla.
Tottahan näitä lähdetään sitten tekemään sen mukaan minkä on huomannut kenellekin ykkösjutuksi. Nuorimmaisen kohdalla se ykkösjuttu on ollut aina Super Mario eri muodoissaan.
Pomppupelit, karttingit ja muut, menee! Näihin sukkiin yhdistyikin perinteisen Mario-pomppupelin ja sen Mario Kartin hahmoja.
Jonkinlaisen suuntaa-antavan ohjeenkin tähän kirjailen. Kaikki kuvioinnit on löytynyt netin ihmeellisestä maailmasta, erityiskiitokset varren malleihin Supermajji seikkailee-blogiin ja kärjissä kurvailevat Mario ja Luigi taas on löytynyt Kandipatternsista, kiitokset sinnekin!
7-veljestä sinistä
kerä7-veljestä punaista n. puoli
kerää7-veljestä jämälankoja silmukointeihin
(huom, päävärit kunkin maun mukaan)
Luo punaisella 56 silmukkaa ja kudo 2o, 2n 12 kerroksen ajan. Vaihda siniseen lankaan ja kudo oikeaa haluamasi kerrosmäärä. Näissä sukissa sinisellä tuli 50 kerrosta. Silmukoidessa kannattaa se tehdä tässä vaiheessa varren osalta jolloin työ on helpompi käsitellä.
Vaihda lanka joustimen väriin ja kudo 2o, 2n jälleen 12 kerroksen ajan. Tee kantalappu ja pohja. Poimi vielä kantalapun värillä sivusilmukat ja vaihda sen jälkeen takaisin varren väriin. Tee kiilakavennukset niin, että puikoilla on jälleen 56 silmukkaa.
Kudo jalkapöytä haluamaasi mittaan. Ennen kärkikavennuksia on jälleen aika tehdä jalkapöydän silmukoinnit ja vaihtaa sen jälkeen lanka samaan väriin kuin joustimessa oli.
Tee kärkikavennukset, päättele langat ja höyrytä.
Päivettyneempi Mario kiipeilypuuhissa
Lopuksi vielä tiedustelu lukijoille, osaisiko joku vinkata mistä löytyisi mahdollisimman ihonväristä lankaa? Siis vaalean ihon. Pienen kerännyssäkän löysin pitkällisten etsintöjen jälkeen mutta se nyt ei riittänyt kuin Kartting-kaverusten kasvoihin, kiipeilijä-Mario on selvästi saanut enemmän aurinkoa iholleen. Tarvetta moiselle kun saattaa hyvinkin olla. Mikäli vain ennätän, niin teen lapsenlapselle vielä Frozen-sukatkin ja siinähän tuo neitonen on kovin vaaleaihoinen…
Nojatuolin uumenista 