Yksi työkavereistani rakastaa graafista taidetta ja luo sitä itsekin. Lisäksi hän on täydellinen herrasmies, joten pyöreiden vuosien lähestyessä pyörittelin päässäni mahdollisia sukkamalleja hänelle. Lopulta paperille piirtyi graafikon uni-kaavio, vain värimaailmaa jäin miettimään.

Näiden sukkien kanssa törmäsin jo alussa ongelmaan jos toiseenkin. Vaikka olen kutonut sukat jos toisetkin tässä vuosien varrella, niin silti päädyin jälleen kerran miettimään aloituksen silmukkamäärää. Mietintää aiheutti lähinnä se, että a. en ole kyseistä joustinta tehnyt koskaan ennen ja b. miehelle sitten vielä.

Ensimmäiset versiot meni karille niin että kolisi, selvästikään 64 silmukkaa ei riittänyt edes nimeksi. Siinä ja siinä, riittäisikö edes naisen sukkaan… Koska silmukkaluvun piti olla kahdeksalla jaollinen, päädyin kokeilemaan seuraavaksi 80 silmukkaa ja kas, sehän toimi.

Joustimeksi valikoitui smokkijoustin, herrasmiesmäistä sekin, joissain vanhemmissa neulekirjoissa nimi on lyhde. Hieman hitaampi tehdähän tuo oli kuin ihan 2o, 2n-joustin, mutta näyttävyyttä siinä kyllä on! Toinen huomioitava asia on se, että kyseinen joustin ei jousta alkuunkaan yhtä paljon kuin joustimet yleensä joten silmukkamäärä saa olla reilumpi.

Smokkijoustin toimii lyhykäisyydessään niin, että kudotaan neljä kerrosta 2o, 2n jonka jälkeen tulee ”smokkikerros” eli nostetaan 2o-2n-2o apupuikolle, kiepautetaan lanka kahdesti näiden kuuden silmukan sarjan ympäri ja palautetaan kuuden sarja takaisin vasemmalle puikolle. Tämän jälkeen kudotaan palautetut silmukat ihan normisti 2o, 2n, 2o ja sen jälkeen vielä ne apupuikolle nostamattomat 2n ihan tavalliseen tapaan nurin.

Koko kerros mennään läpi samalla kaavalla ja sen jälkeen nostetaan jälleen 2o, 2n, 2o apupuikolle, kiepautetaan lanka kahdesti ympäri jne. Ainoa tarkkuutta vaativa juttu tässä on se, että että langankiepaukset kannattaa kohdentaa seuraavalla smokkikerroksella eri kohtaan kuin sillä edellisellä, jolloin kuvio muotoutuu vähitellen todella sieväksi.

Itse kudoin neljästi ”smokkikerroksen”, jonka jälkeen kudoin vielä kaksi kerrosta 2o, 2n-joustinta. Siirryin pelkkiin oikeisiin silmukoihin ja samalla laskin silmukoita kutoen aina 9. ja 10. silmukan yhteen. Näin jokaiselle puikolle jäi 18 silmukkaa eli 80 -> 72. Tämän jälkeen kudoin vielä muutaman kerroksen valkoisella jonka jälkeen lähdin toteuttamaan mallikaaviota.

Itselläni lankana oli 7-veljestä lanka, väreinä valkoinen, jää (014), joku iänkaiken vanha kerä seiskaveikkaa ((160), illansuu (187), laivasto (170) ja musta.

Värinvaihtokerrosten välillä voi helposti kutoa pidemmänkin matkan kyseisellä värillä, jolloin sukkaan saa helposti lisää pituutta. Samoilla kerroksilla käy kavennukset hyvin, kunhan muistaa että kuvio on neljällä jaollinen, joten on hyvä kaventaa samalla kerroksella jokaiselta puikolta yksi silmukka pois.

Itse kavensin kakkosväriraidalla (160) pois yhden silmukan jokaiselta puikolta 72 -> 68. Samoin tein seuraavalla väriraidalla eli 68 -> 64 ja vielä seuraavalla 64 -> 60. Viimeisellä värillä (mustalla) kudoinkin sitten sukan aina kantapäätä myöten loppuun asti.

• 

• 

Kantalapun kudoin 27 silmukalla, kuten aina, ja sen jälkeen tein kiilakavennuksia niin kauan että jäljellä oli 56 silmukkaa. Sopivan pituuden saavutettuani tein kärkeen sädekavennuksen ja päättelin langat.

Kuva valmiista parista ilmestyy kun saan toisenkin sukan puikoilta ja sukkablokilla käymään.