
Ja peliinhän me mentiin…. Molemmat tumput tehty ihan perustumppuohjeella Novitan sivuilta, logot silmukoitu.
Ja peliinhän me mentiin…. Molemmat tumput tehty ihan perustumppuohjeella Novitan sivuilta, logot silmukoitu.
Näitä Hoitsukoitahan on tullut tehtyä jo useammat suvun hoitoalalla toimiville naisille, mutta tulipa taas tehtyä parit pukin konttiin laitettaviksi. Tällä kertaa sydänkäyrät päätyivät jalkapöytien päälle.
Jo pidemmän aikaa yksi varapoikasistani on vinkkaillut, että olisi varsin hauskaa jos joskus kutoisit lonkerosukat koossa 46 niiden iänikuisten 41 sijasta. No, vinkkailua on kyllä kuunneltu vaikka toteutettu ei olekaan ja niinpä päädyinkin touhuamaan varapoikaselle joulupakettiin ne kauan kaivatut koon 46 sukat. Väriksi valikoitui mustavalkoinen, olen mielestäni joskus kuullut moisen maun olevan varapoikaselle myös varsin mieluinen.
Kaikkineen tämä poikanen on eri kaliiberia kuin nämä omat pienet ja sippoiset, joten mietin silmukkamäärätkin sen mukaan. Aloitukseen tein 69 silmukkaa joilla kudoin 2n, 1 takakautta oikein-joustinta 10 kerrosta. Tämän jälkeen lähdin tekemään lonkerokuviota samalla silmukkamäärällä.
Kuvioinnin valmistuttua tein parilla kerroksella takaosaan kavennuksia niin, että yksi valkoinen raita katosi ja silmukkamäärä tippui 69 ->66. Kudoin vielä kerroksen raidallisena jonka jälkeen kudoin kaksi kerrosta oikeaa ja kolmannella oikealla kerroksella kavensin yhteen kutoen aina silmukat 10+11, Näin silmukkamäärä oli joustimen alkaessa muuttunut 66 ->60. Tein 2o, 2n-joustinta kymmenen kerrosta ja sen jälkeen kantapään normaaliin tapaan.
Kantapään kiilakavennuksia tein niin kauan, että lopullinen silmukkamäärä kärkiosassa oli 56 silmukkaa. Kärkeen vielä sädekavennukset, vuoren taakse sinisellä silmukointi ja höyrytys ja kappas. Nehän oli siinä sitten.
Aviopuoliso on ollut koko ikänsä Ilves-fani ja ilmanko hänelle on tullut vuosien saatossa tehtyä parit Ilves-sukat ja -tumputkin. Toiset Ilves-tumput ovat edelleen tallessa, mutta ne ovat kuulemma ne ”arkimallit”, joita käytetään lumitöissä, autoa puhdistaessa ja koiran kanssa metsässä juoksennellessa.
Toiset ovat sitten olleet ne ns. pyhämallit, joita on käytetty vain silloin kun on käyty jossain ”paremmissa” tapahtumissa, kuten nyt syömässä, reissatessa tai kiakkomatseissa. Ja arvaahan sen. Useamman vuoden ne pysyivät tallessa, mutta eiköhän vain viime talvena toinen tumppu kadonnut jonnekin junan uumeniin reissusta palaillessamme.
Isänpäivän kunniaksi päätin ottaa ja korjata tilanteen. Tumput on kudottu Novitan peruslapasten ohjeella, hieman toki olen mittoja soveltanut. Värit on ammennettu tietysti joukkueen väreistä ja kämmenselkiin silmukoin Ilvekset. Lankana näissä on 7-veljestä. Toivottavasti sunnuntaina nähdään iloisia ilmeitä ja ensi talvena rempseänä peleissä heiluva puolisko.
Työkaveri toivoi oranssipohjaisia Tappara-fanisukkia ja mikäs siitä. Tuumasta toimeen. Logon löydät aiemmista Tapparapostauksista, mm täältä. Nämä ovat kokoa 42 ja kudottu seiskaveikasta 56 silmukalla.
Kumma juttu, mutta viime aikoina kaikki mahdolliset käsityöryhmät ovat täyttyneet Fazerin karkkisukkien uudemmista malleista ja upeitahan nuo ovatkin. Suffelit tosin ovat iänkaikkisen vanha sukkamalli, jotka oli tosin jääneet jotenkin itseltäkin ihan unholaan. Liekö sitten kuvaryntäyksen mukanaan tuomaan, mutta päädyin pitkästä aikaa itsekin namimaailman pauloihin.
Lankana näissä sukissa on uusi tuttavuus, Lankavan Lysti-lanka ja koska jostain kumman syystä oli pakko saada vähän jotain haastetta lomaviikolle niin päädyin viimeinkin ottamaan kunnolla käyttöön viime jouluna lahjaksi saamani Addin CrasyTrio-puikot. Alku oli hieman hitakaista, mutta kun vauhtiin pääsin niin johan alkoi kutominen sujua kolmenkin puikon voimalla.
Tällä kertaa päädyin sitten vielä treenaamaan hieman muitakin uusia juttuja itselleni, tämä taas saattoi johtua siitä että päädyin tuijottamaan Addin kantapäiden toteutuksesta kertovaa videota. Ja niinhän siinä sitten kävi, että testailin hieman erilaista kantalapun reunaa ja sitä myöten myös silmukoiden nostotapaa. Ei muuten hassumpi tyyli!
Näistä tuli aika reippaan kokoiset johtuen noista Addin puikoista ja siitä, että ne sattui olemaan nelosen kokoa, yleensä kun kudon 3.5 puikoilla. Toisaalta ihan hyvä niin, tiedänpä tehdä kaveriparin pienemmällä silmukkamäärällä. Näissä sukissa silmukoita oli 56, joka on toimiva määrä 3.5 puikoilla kutoessa.
Koska en löytänyt suoraan Suffeli-tekstin ohjetta mistään, en omista vanhoista ruutupaperiviritelmistänikään, päädyin piirtämään sen Knitbirdiin. Saa lainata, mutta muistattehan että ilman Fazerin lisenssiä sukkia saa tehdä vain omaan käyttöön tai lahjaksi.
Olihan siinä silmukoitavaa, mutta hauskat tuli! Näiden varsinainen sukkaosa on tehty Hoitsukat-sukkien silmukkamäärillä ja kavennuksilla, malli kuvaan löytyi Pinterestistä. Seiskaveikasta.
Tullut touhuttua vähän sitä ja tätä, mutta vaihteen vuoksi päätin silmukoida aiemmin kutomiini sukkiin kuviot. Alunperin oli tarkoitus tehdä näistäkin hoitsukat, mutta Pinterestistä osui niin kivoja HelloKitty-kuvioita näkyviin että mikäs. Jos vaikka sellaiset välillä.
Identtisethän nämä ei ole, mutta ei ole tarpeenkaan. Sen verran muokkailin tehdessä toista, että päätin tehdä samanlaisen nenän ja muuttaa molempien nenät vaaleanpunaisiksi. Söpöthän nuo.
Tällä hetkellä puikoilla keikkuu lisukkeena parit kiukkikset, yhdet unikot ja hups, pari villatakkia sekä mekko. Että joo. Taidan näiden jälkeen palata tekniikkaan jossa ENSIN tehdään yhdet valmiiksi, ennen kuin aloitetaan uusia. Huoks.
Yhdelle ystävälle tulee tehtyä noin kerran vuoteen uudet tapparat ja tokihan niitä tehdään aina suorilta käsin kaksi paria. Tällä kertaa päädyin tekemään vielä toiseen sukkaan kaverin nimen ja syntymävuoden, eipä sitten tule tappelua muiden kanssa että kenen sukat on kyseessä.