Kaarrokevillapusero

Lokakuu on mennyt erinäisiä kudontatöitä tehden, lähinnä sukkia tyyliin ”mallaapa tämä miesten kooksi”. Bloggaillut en niistä ole, mutta tästä on ihan pakko blogata.

Kuvissa on elämäni ensimmäinen itse tekemäni neulepusero. Ohje on yhdistelmä Rauman pitsineule-paidasta ja Novitan Ohdake-paidasta. Jo ennen syyslomaa mietin, että nyt voisi olla aika kokeilla luontuisiko neulepaidan tekeminen ja aikani ohjeita tutkittuani keräsin rohkeuteni ja tilasin mieleiseni langat.

Lankoina puserossa on Dropsin Karisma, väreinä kolibri ja valkoinen. Langat saapui passelisti reilu viikko sitten tiistaina, kun edessä oli parin tunnin junassa istuminen, Kudoin puseron M-koossa, vaikka olenkin S-kokoa, sillä käyttämäni lanka ei ollut suoraan ohjeeseen passeli. Hihojen ja helman pituuttahan oli helppo säätää kutoessa, hihojen pituus taas on S-koon mukaan tehty.

Ohdake-neulekaavion käänsin kutoessa toisin päin, sillä pusero on neulottu alhaalta ylös. Kaavion silmukan lisäyskohdissa kavensin aina silmukoita pois. Kaula-aukkoon tein pidemmän pätkän joustinta ja päättelin löysästi, jonka jälkeen taitoin sen kaksinkerroin ja ompelin nurjalle puolelle kiinni.

Kun olin saanut kainalosaumat ommeltua ja langat pääteltyä viimeistelin puseron liottamalla sitä kymmenisen minuuttia kädenlämpöisessä vedessä, johon lorautin pari ruokalusikallista pyykkietikkaa. Pusero kuivui tason päällä sen jälkeen kun olin pursitellut isoimmat vedet pois pyyhkeen sisällä.

Aivan mielettömän kiva kudottava ja aivan mahdottoman ihana omaan silmään! Nyt tekeillä tyttärentyttärelle Strömsö-pusero, katsotaan mitä siitä tulee kun lanka ei taaskaan ole ihan juuri se mitä pitäisi…

Tähtisade

Näiden sukkien malli osui silmiini Pinterestistä. Muokkailin mallia enemmän itselleni sopivaksi ja lähdin kokeilemaan miten nämä toimisi pitkissä sukissa. Väreiksi valikoitui 7-veljestä musta ja keltainen. Aloitukseen loin 80 silmukkaa mustalla ja kudoin 4 mallikertaa valepalmikkoa. Valepalmikon valmistuttua kudoin vielä yhden kerroksen oikeaa pelkällä mustalla ja sen jälkeen otin mukaan myös keltaisen.

Aloitin kavennukset mallikaavion 40. kerroksella 1. ja 4.puikolla. Kavennukset oli hieman isompia tällä kertaa, eli kolmen silmukan kavennuksia. 1.puikolla nostin kolme silmukkaa yksitellen oikein oikealle puikolle, siirsin ne takaisin vasemmalle puikolle ja kudoin takareunoistaan yhteen. 4.puikolla kudoin kolme oikein yhteen aivan kuten olisin kutonut kaksi silmukkaa oikein yhteen ja kudoin puikon viimeisen silmukan normaalisti oikein.

Kavennusten jälkeen olin tarkkana, että keltaiset silmukat osui edelleen samaan linjaan aiempien keltaisten silmukoiden kanssa, eli 1.puikon ensimmäinen ja neljäs silmukka oli keltaisia. Viimeisellä puikolla viimeinen keltainen oli puikon kolmanneksi viimeinen silmukka.

Samanlaiset kavennukset tein kerroksella 45 ja 50, mallikaavion viimeinen kerros oli 47. Tämän jälkeen kavensin joka viidennellä kerroksella kaksi silmukkaa eli 1.puikolla tein ssk-kavennuksen (nosta silmukat yksitellen oikealle puikolle kuin kutoisit ne oikein, siirrä vasemmalle ja kudo takareunoistaan yhteen) ja 4.puikolla kudoin kaksi toisiksi viimeistä normaalisti yhteen.

Varren valmistuttua nakkasin nämä sivuun, varsihan valmistui jo helmikuulla, kun jotenkin ei vaan napannut jatkaa. Tänään kaivoin nämä sitten esiin, tein kantapään vahvistettuna jonka jälkeen jalkaterä tuli tehtyä yksivärisenä. Loppuun vielä sädekavennus ja päättely ja kas. Niistähän tuli sittenkin oikeastaan ihan kivat ja todella hyvinistuvat!

Kiukkupöllöt vol 2

Niinhän siinä kävi, että kun joku malli vie mukanaan niin se vain vie. Jos kohta ensimmäiset kiukkupöllöt oli omaan silmään juuri eikä melkein, niin pakko niistä oli tehdä vielä vähän isommille jaloillekin passelit. Niinpä piirsin kaavion, jossa kuvioinnit tehdään 69 silmukalla ja kavennetaan jo varren kuvioinnin alaosassa muutama silmukka pois.

Kaavion merkit:
/ = kaksi silmukkaa oikein yhteen
\ = ylivetokavennus
X = ei silmukkaa

Toisissa tällä kaavalla kudotuissa on aloituksessa 70 silmukkaa ja muutama kerros lyhyttä valepalmikkoa joustimena. Toisiin tein aloituksen 72 silmukalla ja kudoin 1 n, 1 takakautta oikein-joustinta pätkän ja kavensin ensimmäisellä kerroksella sattumanvaraisissa kohdissa pois 3 silmukkaa.

Mallikaavion valmistuttua silmukkamäärä oli pudonnut jo 63 silmukkaan, joten kudoin pari kerrosta pelkällä pohjavärillä kaventaen samalla toisella kerroksella n. 7 silmukan välein yhteensä 7 silmukkaa. Kantalapun tein 27 silmukalla ja korkeutta sille tuli 28 kerrosta. Kantapään kavennusten jälkeen poimin kummastakin reunasta 14+1 silmukkaa ja tein kiilakavennukset joka kerroksella kunnes puikoilla oli jälleen 56 silmukkaa.

Loppupätkä olikin sitten silkkaa riemua, kärkeen tein sädekavennuksen jonka aloitin n. 5,5 cm ennen lopullista sukan pituutta. HUOM! Koska kuviointi on edessä, niin varren valmistuttua asetin sukan kosteana tyhjän lasipullon päälle kuivumaan ja muokkaantumaan. Kärkiosan suihkuttelin kosteaksi sen valmistuttua ja annoin kuivua taitetun pyyhkeen sisässä muotoonsa.

Pikku-pianistit

Tätä projektia olen pyöritellyt pitkään mielessäni ja viimeinkin sain itseäni niskasta kiinni ja lähdin googlaamaan nuottisukkamalleja. Ihan sitä täysin oman mielen mukaista ei löytynyt, mutta mikäs, ei muuta kuin knitbird auki ja piirtämään.

Alkuperäinen kuvio tähän löytyi pinterestistä, mutta muokkailin nuottiavainten osaa enemmän omaan silmään sopivaksi. Myös nuottiosa koki pientä muutosta ja niinhän niistä tuli juuri sellaiset kuin halusinkin. Lankana seiskaveikka, puikot 3,5 mm koivut. Nämä sukat tulevat sirosääriselle pianistille, joten kokoakin mallailin sen mukaan.

Aloitukseen loin 60 silmukkaa joilla tein kolme sarjaa valepalmikkoa. Tämän jälkeen lisäsin silmukoiden määrää niin, että tein uusia silmukoita aina silmukoiden välissä olevista langoista nostamalla yhden jokaisella puikolla 60->64. Näillä lähdin kutomaan mallikaavio I. Siinä nuotit on vastakkaiseen suuntaan kuin oikeasti olisivat viivastolla, joten käännä kuviot toisinpäin jos haluat ne oikein päin viivastolla kulkeviksi.

Mallikaavio I, nuotit nurinpäin

Kaavion I valmistuttua aloitin kaavion II ja kavensin ensimmäisellä valkoisella kerroksella jokaiselta puikolta 1 silmukan pois (64 -> 60).

Mallikaavio II (Huom rivin 25 silmukka 6 pitäisi myös olla valkoinen!)
Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
On siinä sulosointuja kerrakseen

Mallikaavion II valmistuttua jatkoin neljä kerrosta mustalla ja kavensin samalla pois jokaiselta puikolta yhden silmukan (60 -> 56). Kantalapun tein 27 silmukalla vahvistettuna, korkeutta sille tuli 28 kerrosta. Nostin kummassakin sivussa 14 +1 silmukan ja tein kiilakavennukset joka kerroksella. Kiilakavennuksia jatkoin kunnes silmukoita oli jäljellä 54 ja kudoin vielä muutaman kerroksen pelkällä mustalla jonka jälkeen tein mallikaavion III.

Mallikaavio III

Mallikaavion valmistuttua jatkoin mustalla. Kun sukan kärjen pituus oli n. 5 senttiä vajaa lopullisesta pituudesta aloitin sädekavennukset. Ensimmäisellä kavennuskerroksella kavensin vain 1 ja 4 puikolla 2 silmukkaa, muilla kahdella puikolla 1 silmukan ja kudoin 5 välikerrosta. Tämän jälkeen tein loppukavennukset täysin perussädekavennuksien mukaan.

Näistä tuli juuri passelit sippanalle naisihmiselle.

Vaunupeite piparkakkureunuksella

No nyt se sitten valmistui ja kyllä, todellakin miellyttää omaa silmää. Lopullisesti, vaunupeite jonka neuleohjeen jaoin jo aiemmin. Jotenkin vain tuntui siltä, että pakko siihen oli vielä piparkakkureunus tehdä. Peitteen lopullinen koko on reunuksen kanssa 72cm x 57cm.

Koska peitteen lanka on 100 % akryylia, niin reunuskin valmistui akryylilangasta. Taitaa olla cittarista joskus aikaa sitten ostettua Mammutti-lankaa, 500 gramman kerän ostin varastoihin ja nyt kulutin siitä sitten osan tähän.

Virkkasin piparkakkureunuksen 4,5 mm koukulla tehden ensin kaksi kierrosta kiinteitä silmukoita peitteen reunaan. Tämän jälkeen lähdin virkkaamaan piparkakkureunaa eli *samaan silmukkaan puolipylväs, 4 pylvästä, puolipylväs, hyppäys kahden silmukan yli* ja näin jatkoin koko kerroksen. Päättelin piilosilmukalla ja siinä se.

Graafikon uni

Jotain niissä on…

Yksi työkavereistani rakastaa graafista taidetta ja luo sitä itsekin. Lisäksi hän on täydellinen herrasmies, joten pyöreiden vuosien lähestyessä pyörittelin päässäni mahdollisia sukkamalleja hänelle. Lopulta paperille piirtyi graafikon uni-kaavio, vain värimaailmaa jäin miettimään.

Näiden sukkien kanssa törmäsin jo alussa ongelmaan jos toiseenkin. Vaikka olen kutonut sukat jos toisetkin tässä vuosien varrella, niin silti päädyin jälleen kerran miettimään aloituksen silmukkamäärää. Mietintää aiheutti lähinnä se, että a. en ole kyseistä joustinta tehnyt koskaan ennen ja b. miehelle sitten vielä.

Ensimmäiset versiot meni karille niin että kolisi, selvästikään 64 silmukkaa ei riittänyt edes nimeksi. Siinä ja siinä, riittäisikö edes naisen sukkaan… Koska silmukkaluvun piti olla kahdeksalla jaollinen, päädyin kokeilemaan seuraavaksi 80 silmukkaa ja kas, sehän toimi.

Joustimeksi valikoitui smokkijoustin, herrasmiesmäistä sekin, joissain vanhemmissa neulekirjoissa nimi on lyhde. Hieman hitaampi tehdähän tuo oli kuin ihan 2o, 2n-joustin, mutta näyttävyyttä siinä kyllä on! Toinen huomioitava asia on se, että kyseinen joustin ei jousta alkuunkaan yhtä paljon kuin joustimet yleensä joten silmukkamäärä saa olla reilumpi.

No onhan se nyt komia!

Smokkijoustin toimii lyhykäisyydessään niin, että kudotaan neljä kerrosta 2o, 2n jonka jälkeen tulee ”smokkikerros” eli nostetaan 2o-2n-2o apupuikolle, kiepautetaan lanka kahdesti näiden kuuden silmukan sarjan ympäri ja palautetaan kuuden sarja takaisin vasemmalle puikolle. Tämän jälkeen kudotaan palautetut silmukat ihan normisti 2o, 2n, 2o ja sen jälkeen vielä ne apupuikolle nostamattomat 2n ihan tavalliseen tapaan nurin.

Koko kerros mennään läpi samalla kaavalla ja sen jälkeen nostetaan jälleen 2o, 2n, 2o apupuikolle, kiepautetaan lanka kahdesti ympäri jne. Ainoa tarkkuutta vaativa juttu tässä on se, että että langankiepaukset kannattaa kohdentaa seuraavalla smokkikerroksella eri kohtaan kuin sillä edellisellä, jolloin kuvio muotoutuu vähitellen todella sieväksi.

Itse kudoin neljästi ”smokkikerroksen”, jonka jälkeen kudoin vielä kaksi kerrosta 2o, 2n-joustinta. Siirryin pelkkiin oikeisiin silmukoihin ja samalla laskin silmukoita kutoen aina 9. ja 10. silmukan yhteen. Näin jokaiselle puikolle jäi 18 silmukkaa eli 80 -> 72. Tämän jälkeen kudoin vielä muutaman kerroksen valkoisella jonka jälkeen lähdin toteuttamaan mallikaaviota.

Kaavion ”tärkeimmät” kerrokset on 5-10, jotka toistuu aina väriä vaihtaessa

Itselläni lankana oli 7-veljestä lanka, väreinä valkoinen, jää (014), joku iänkaiken vanha kerä seiskaveikkaa ((160), illansuu (187), laivasto (170) ja musta.

Värinvaihtokerrosten välillä voi helposti kutoa pidemmänkin matkan kyseisellä värillä, jolloin sukkaan saa helposti lisää pituutta. Samoilla kerroksilla käy kavennukset hyvin, kunhan muistaa että kuvio on neljällä jaollinen, joten on hyvä kaventaa samalla kerroksella jokaiselta puikolta yksi silmukka pois.

Vielä yksi väri odottamassa…

Itse kavensin kakkosväriraidalla (160) pois yhden silmukan jokaiselta puikolta 72 -> 68. Samoin tein seuraavalla väriraidalla eli 68 -> 64 ja vielä seuraavalla 64 -> 60. Viimeisellä värillä (mustalla) kudoinkin sitten sukan aina kantapäätä myöten loppuun asti.

Kantalapun kudoin 27 silmukalla, kuten aina, ja sen jälkeen tein kiilakavennuksia niin kauan että jäljellä oli 56 silmukkaa. Sopivan pituuden saavutettuani tein kärkeen sädekavennuksen ja päättelin langat.

Kuva valmiista parista ilmestyy kun saan toisenkin sukan puikoilta ja sukkablokilla käymään.

Helapääsukat

Pitkään ennätin miettiä millaiset sukat tekisin 40 vuotta täyttävälle naispuoleiselle ystävälleni. Koska ystävä on Pohjanmaalta kotoisin päätin lopulta, että josko ihan perinteisellä mallilla menisi. Helapäät puikoille siis!

Mallia kurkkailin sieltä ja täältä ja lopuksi otin ja piirsin mallikaavion itselleni katsomieni kuvien mukaan. Kuvio on kuudella jaollinen ja aikansa otti miettiä silmukkamäärää, ystävä kun on kaikkineen reippaasti rotevampaa tekoa kuin minä.

Lankana käytin 7 veljestä lankaa ja puikot oli 3,5 mm koivupuikot. Aloitukseen tein 64 silmukkaa ja kudoin niillä 1 oikein takakautta kiertäen, 1 nurin-joustinta 12 kerrosta.

Joustimen jälkeen lähdin kutomaan mallikaavio ykköstä, joka on jaollinen neljällä. Kahdeksannella kerroksella lisäsin 1. ja 3. puikon lopuissa yhden silmukan nostamalla edellisen kerroksen silmukoiden välilangan ja kutomalla sen kiertäen oikein.

Mallikaavio 1, toistuu myös varren loppuosassa

Mallikaavion ja välikerroksen valmistuttua jatkoin mallikaaviosta kaksi, joka on jaollinen kuudella. Tässä kohtaa silmukkamäärä oli kasvanut 64 -> 66.

Mallikaavio 2

Mallikaavion 2 valmistuttua palasin mallikaavioon yksi, kavensin kaavion 1.kerroksella 1. ja 3.puikon lopussa pois yhdet silmukat kutomalla kaksi silmukkaa yhteen 66 -> 64. Mallikaavio kakkosen kudottuani kudoin kaksi kerrosta oikeaa ja kolmannella oikealla kerroksella kavensin jokaiselta puikolta pois yhden silmukan 64 -> 60 jonka jälkeen kudoin vielä yhden kerroksen oikeaa.

Todettakoon, että siinähän mä sen sitten hokasin. Varret oli erimittaiset koska joku (argh!!!) oli vahingossa jättänyt kutomatta kerrokset 6 ja 8 toisessa sukassa. No, tulipahan purettua taas kerran jotain vähän pidemmän matkaa…

Kudoin toisen varren lähes kokonaan uudelleen ja sen päätteeksi tein kaksivärisen joustimen kutoen ensimmäisen kerroksen pelkällä oikealla vuorotellen mustaa ja valkoista silmukat.

Tämän jälkeen aloitin varsinaisen joustimen kutomalla 1 oikein mustalla, 1 nurin valkoisella. Itselläni oli musta lanka dominoivana, eli otin sen aina mustan alapuolelta. Kannattaa yrittää pitää langat suht kevyesti käsissään, jolloin joustimeen saa oikeasti jonkin verran joustoa.

Ei hassumpi

Tein joustinta kymmenen kerrosta jonka jälkeen kudoin kaksi kerrosta pelkkää oikeaa mustalla ja kolmannella kerroksella kavensin jokaiselta puikolta pois yhden silmukan 60 -> 56. Perään vielä kaksi kerrosta oikeaa ja sen jälkeen tein kantalapun vahvennettuna 27 silmukalla.

Kun kantalapun korkeus oli 26 kerrosta aloitin kantapään kavennukset jonka jälkeen nostin kummastakin sivusta 14 silmukkaa. Tein kiilakavennukset joka kerroksella kunnes silmukoita oli jälleen 56 ja sen jälkeen kudoin pelkkää oikeaa loppumatkan.

Kärkeen vielä sädekavennukset aloittaen ne noin viisi senttiä ennen sukan lopullista pituutta ja siinä se. Komiat tuli!

Ps. ohjetta kyseltiin jo facebookin ryhmässä joten jaan ohjeen ekan sukan valmistuttua ja laitan kuvan valmiista sukkaparista kunhan saan toisenkin sukan valmiiksi.

Kevään korvalla

Projektia pukkaa!

Tässä on muka ollut jotenkin niin uuvelo olo viime aikoina, että mikään ei ole ottanut edetäkseen tai edes alkaakseen. Parit ihan perussukat on tullut kudottua, mutta esim aiemmin aloitetut pöllöt odottaa edelleen etenemistä.

Ja sittenkin, eilen työpäivän jälkeen oli ihan PAKKO alkaa suunnitella jonkinlaisia palmikkosukkia. Ideoita oli tupsahdellut päähän vaikka kuinka ja monta parin viikon varrella sukkakuviin osueassa ja niinpä lähdin niiden ideoiden pohjalta suunnittelemaan.

Jaan varsien neulekaaviot jo tässä vaiheessa, sillä nämä menee nyt toistaiseksi projektina. Kaaviot on kahdessa osassa, etuosa ja takaosa erikseen. Sen verran mainittakoon tässä vaiheessa, että itselläkin vielä varret kesken joten jalkaterä on hakusessa.

Sukan etuosa
Sukan takaosa

Alkuun loin 64 silmukkaa 7-veljestä langalla, jaoin ne 16 per puikko ja lähdin niillä tekemään joustinta. Joustimen valmistuttua (kerrokset 1-19) jatkoin kaavion mukaan aina riville 29 asti jonka jälkeen totesin, että ehei, aivan liian lyhyt varsi tulee.

edit. Joustimen vitoskerroksen merkit on totta tosiaan omalaatuiset kun on noin sumpussa, mutta käytännössä rivi menee näin: ensin silmukka apupuikolle eteen, 1 oikein ja apupuikon silmukka oikein, silmukka apupuikolla taakse, 1 oikein ja apupuikon silmukka oikein ja koko kerros jatkuu samalla kaavalla.

Niinpä lähdin toistamaan kerroksia 26-29 niin kauan, että itselläni oli tehtynä jo kaikkineen 49 kerrosta. Sen jälkeen palasin kaavion mukaiseen järjestykseen eli jatkoin riviltä 30 ylöspäin.

Seuraavana vuorossa on kantalappu, sen aion tehdä 27 silmukalla kuten likimain aina teen ja tietysti vahvistettuna.

HUOM! Ohjeessa nauhakuja joustimen lopuksi, jos ei halua sitä niin kannattaa kutoa koko kerros 20 pelkkää oikeaa.

Pirttihirmut

Näissä nyt meni kotvan pidempään, sillä kovin paljon ei ole tullut tällä viikolla kudottua. Näiden koko on n. 38-39 ja lankaa meni yhteensä n. 180g, punaista 120g ja valkoista 60g. Puikkoina toimi 3.5mm koivupuikot.

Ohjeen näihin löydät täältä ja täältä.

Pirttihirmut -jatko

Hommahan jäi totta tosiaan kesken, mutta eipä siinä mitään. Varren sukkiin löydät täältä. Aikani tuumittuani päädyin jatkamaan sukkaa tekemällä kavennuksia.

Kudoin sukkaa mieleiseni matkan ja päätin kaventaa kahdella eri kerroksella kummallakin viisi. Kavennukset yläpuolen kaaviossa.

Tämän jälkeen lähdin kutomaan kantalappua 31 silmukalla nurjalta aloittaen, jalkapöydän puolelle jäi näin 30 silmukkaa. Kudoin kerroksen nurjaa ja kavensin samalla summittaisissa kohdissa pois 2 silmukkaa 31 -> 29. Tämän jälkeen lähdin tekemään vahvistettua kantapäätä ihan tosissani.

Kantalapulle tuli korkeutta 26 kerrosta. Kantapään kavennuksissa jätin keskelle 12 silmukkaa. Tämän jälkeen poimin kummastakin sivusta 14 silmukkaa ja tein kiilakavennuksia joka kerroksella samalla kun lähdin tekemään jalkaterää.

Jalkaterä

Jatkoin kavennuksia kunnes puikoilla oli yhteensä 56 silmukkaa. Sen jälkeen jatkoin mallia peruskaavalla niin pitkään, että pituus alkoi olla suht lähellä toivomaani. Jalkapöydän kuviokerrokset päättyy sahalaitaan, jonka lopussa voi jo halutessaan aloittaa sädekavennukset. Toki mittaa voi kutoa vielä siihenkin jos tahtoo.

Sädekavennuksia varten jaoin silmukat puikoille 14-14-14-14 ja kappas. Valmista tuli! Kuva valmiista sukasta ilmestyy myöhemmin tähän bloggaukseen.